in English


Hakukelpoisuus Perustieteiden tohtoriohjelmaan

Jatkotutkintona Perustieteiden korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoa, mutta myös tekniikan lisensiaatin tutkinto on mahdollinen.

Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

  • soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon
  • soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
  • soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

Lähtökohtana hakijoiden hyväksymiseen on Bolognan prosessin periaatteiden mukaan (3+2 vuotta) suoritettu yliopistotutkintoyhdistelmä. Jos hakijan kelpoisuuden osoittava tutkinto on suoritettu ennen Bolognan prosessia tai maassa jossa Bolognan prosessia ei noudateta, edellytetään vähintään neljän vuoden laajuisia opintoja. Hakijan hakukelpoisuus osoitetaan tutkinnolla tai koulutuksella, joka sisältää pääsääntöisesti opintoja sekä pro gradu –tyyppisen opinnäytetyön, ja joiden korkeakoulu arvioi antavan riittävät valmiudet jatko-opintojen suorittamiseen Perustieteiden korkeakoulussa. Mikäli hakijan tutkinto tai koulutus poikkeaa edellä kuvatusta, mutta antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin tutkinnon tai koulutuksen antaneessa maassa, tulee hakijan toimittaa todistus jatko-opintokelpoisuudestaan koulutuksen antaneesta maasta.

 Hakeminen AMK-tutkinnolla

Suomessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla korkeakoulu harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto menestyksekkäästi. Mikäli korkeakoulu katsoo, että ylemmän amk-tutkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittanut hakija voi saavuttaa edellytykset tohtorintutkinnon suorittamiseksi, hakijalle määrätään riittävä määrä täydentäviä opintoja, jotka mahdollistavat opiskelijan jatko-opintojen aloittamisen. Täydentävien opintojen määrä saa kuitenkin olla korkeintaan 60 ECTS. Mikäli täydentävien opintojen määrä kasvaa liian suureksi, hakija ohjataan suorittamaan ylempi perustutkinto ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista. Jatko-opintoedellytyksiä arvioidessaan ja täydentäviä opintoja määrätessään korkeakoulu huomioi, että ammattikorkeakoulun ylempien ohjelmien laajuus tekniikan alalla on 60 ECTS eli vuoden opinnot, kun taas yliopiston ylemmän perustutkinto-ohjelman laajuus on 120 ECTS eli kahden vuoden opinnot. Muilla kuin tekniikan aloilla ylempien amk-tutkintojen laajuudet ovat 60 ECTS tai 90 ECTS.

Ulkomailla soveltuvalta tekniikan alalta ylempää amk-tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin Suomessa ylemmän amk-tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin.

Valintakriteerit

Hakijan akateemisen arvioinnin suorittaa se jatko-opintojen tutkimusalueen vastaava professori (vastuuprofessori), joka vastaa hakijan toivomasta tutkimusalasta. Hakijaa arvioi myös tohtorinkoulutusneuvosto. Tohtoriohjelma voi myös tarvittaessa pyytää laitosta arvioimaan hakijaa. Laitokset määrittelevät itse, tarvitaanko laitoksen lausunto kaikilta laitoksen tutkimusaloille tulevilta hakijoilta, vai ainoastaan silloin kun tohtoriohjelma kokee sen tarpeelliseksi.

Hakijalta vaaditaan

  • riittävät perustiedot haetulta tutkimusalalta,  hankittuna esimerkiksi pääaineen opinnoissa tai syventävän tason moduulissa
    • tarvittaessa korkeakoulu asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia, joita voi suorittaa esimerkiksi tekemällä maisteritason kursseja.
  • riittävät perustiedot tukemaan väitöskirjatyön tekemistä ja väitöskirjan kirjoittamista
  • erinomaiset kielitaidot suomen-, ruotsin tai englanninkielessä

Arvosanat

(asteikolla 1-5)

  • opinnäytetyö on arvosteltu vähintään arvosanalla 4/5
  • jatkotutkinnon pohjana olevan ylempi korkeakoulututkinto (ilman opinnäytettä, eli kurssien painotettu keskiarvo) on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,5/5 
  • jatkotutkinnon pohjana oleva pääaine on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,0/5, mikäli ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu vuoden 1995 tai aikaisemman tutkintosäännön mukaan (jolloin alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ei eroteltu)

Akateeminen arviointi

  • suoritetun tutkinnon sisältö
  • aikaisempi opintomenestys
  • hakijan yliopiston tutkinnon laatu ja kansainvälinen arvostus
  • tutkijapotentiaali, aikaisempi tutkimuskokemus: työkokemus tutkimuksen parissa, konferenssiesitelmät, lehtiartikkelit jne.
  • tutkimusaiheen soveltuvuus: tutkimuksen suuntautuminen laitoksen painopistealueille riittävän ohjauksen ja vastuuprofessorin aidon tutkimusintressin takaamiseksi
  • tutkimussuunnitelma: aiheen teoreettinen ja käytännöllinen uutuusarvo; tutkimussuunnitelman toteutettavuus (laatu, realistisuus, suunnitelmallisuus jne.)
  • ajankäyttö ja resursointi jatko-opintoihin: opintosuunnitelman toteutettavuus, jatko-opintoihin käytettävissä oleva aika seuraavan 4 vuoden aikana
  • yliopiston ohjausresurssit tutkimuksen aihealueella
  • muut hakijan esittämät perustelut

Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, mutta hakija muuten on soveltuva jatko-opiskelijaksi, hakija voi korottaa arvosanojaan tai korkeakoulu asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia. Perustieteiden korkeakoulu voi hyväksyä esitietoina myös muiden korkeakoulujen vastaavia suorituksia vastuuprofessorin esityksen perusteella.

Yllä olevista valintaperiaatteista voidaan poiketa vastuuprofessorin perustellun kirjallisen puollon perusteella.

Hakuohjeet

HUOM: 1.8.2016 alkaen hyväksytty hakija voi ottaa vastaan vain yhden suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta (yliopistolaki 558/2009).

Säännös koskee yliopistojen myöntämiä kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja sekä ammattikorkeakoulututkintoja. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7. Hyväksytty hakija ei voi ottaa vastaan toista opiskelupaikkaa samana lukukautena alkavasta koulutuksesta siinäkään tapauksessa, että siirtää opintojen aloittamista tai keskeyttää opinnot.

Hakuajat

Päätoimisiin jatko-opintoihin voi hakea kerran kuukaudessa (paitsi heinäkuussa).

Huomaathan, että sivutoimista jatko-opinto-oikeutta voi hakea vain maaliskuussa ja syyskuussa. Maaliskuussa jätetyt hakemukset sivutoimisiin jatko-opintoihin käsitellään perustieteiden tohtorinkoulutusneuvoston toukokuun kokouksessa ja syyskuun hakemukset marraskuun kokouksessa. 

Hakuajat

Ennen hakemuksen jättämistä

Ennen hakemuksen jättämistä jokaisen hakijan tulee ottaa yhteyttä valitsemansa tutkimusalan vastuuprofessoriin sopiakseen hakijan opintojen mahdollisesta valvomisesta. Hakijan kannattaa varmistaa, että hänen ja mahdollisen professorin tutkimusintressit ovat yhtenevät.

Professorin kanssa käytävää keskustelua varten kannattaa olla valmis CV (mahdollisen julkaisuluettelon kera) sekä alustava tutkimussuunnitelma. Tässä vaiheessa hakijan hakukelpoisuus ja edellytykset jatko-opintoihin tarkistetaan. Mikäli tarpeen, kelpoisuuden ehtoina olevista täydentävistä opinnoista keskustellaan tässä vaiheessa.

Keskustelussa käydään tutkimussuunnitelman lisäksi läpi opintosuunnitelma, jatko-opintojen rahoitussuunnitelma sekä ohjaussuunnitelma. Näistä tarkemmin alla. Kun hakija allekirjoittaa hakemuksen hän sitoutuu opiskelemaan sen mukaisesti ja kun professori allekirjoittaa hakemuksen hän sitoutuu tohtorikoulutettavan vastuuprofessoriksi. Tietoa tohtorikoulutettavan ja professorin oikeuksista ja velvollisuuksista.

Jatko-opintohakemus ja liitteet

Vain täydelliset hakemukset käsitellään. Hakemuksen täydentäminen saattaa vaikuttaa käsittelyajankohtaan.

Jokaiselta hakijalta vaaditaan:

  • Sähköinen jatko-opintohakemus
    Lue hakuohjeet huolella ennen hakemuksen täyttämistä. Kun olet lukenut ohjeet ja täyttänyt hakemukseen vaadittavat liitteet (ja hoitanut allekirjoitukset kuntoon!), tulee sinun rekisteröityä järjestelmään.

Seuraavat liitteet tulee olla ohjeiden mukaisesti mukana (skannattuina, pdf-muodossa sähköisen hakemuksen liitteinä):

  • Curriculum vitae (CV), esimerkiksi: tutkijan ansioluettelomalli (TENK)
    • sisältää julkaisuluettelon ja selvityksen muusta tieteellisestä toiminnasta. Muistathan päivittää CV:si, jotta sen tiedot eivät ole ristiriidassa rahoituksen kanssa!
  • Alustava opintosuunnitelma
  • Ohjaussuunnitelma
  • Tutkimussuunnitelma. Hakija voi tehdä myös vapaamuotoisen tutkimussuunnitelman. Tutkimussuunnitelma sisältää:
    • suunnitelman tieteellisestä tutkimuksesta
    • tutkimuksen aikataulun
    • rahoitussuunnitelman (päätoimisilla hakijoilla oltava väh. 6 kk varma rahoitus; rahoituksen hakeminen ei riitä päätoimisuuden perusteeksi)
    • tutkimuksen tavoitteen sekä tulosten vaikuttavuuden
    • käytettävät menetelmät
    • mahdollisen tutkijavierailun
    • julkaisusuunnitelman

Lisäksi Tuotantotalouden tutkimusalalle hakevilta vaaditaan:

    • Puoltava lausunto Tuotantotalouden laitokselta. Tohtoriohjelma pyytää lausunnon laitokselta hakijan puolesta. Lausunnon on oltava puoltava, jotta hakija voi tulla valituksi.

Hakijalta joka on suorittanut maisterin tutkinnon muualla kuin TKK:lla tai Aalto-yliopistossa vaaditaan lisäksi:

  • Oikeaksi todistetut kopiot tutkintotodistuksista ja opintosuoritusotteesta

    • sekä näiden käännökset, elleivät alkuperäiset dokumentit ole suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä

    • HUOM. Tavalliset värikopiot/värilliset skannatut pdf:t eivät kelpaa!

    • Alkuperäiset tai oikeaksi todistetut kopiot tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta tulee toimittaa tohtoriohjelman opiskelijapalveluihin paperilla.

       Lisätietoa tutkintotodistuksista

      Jos tutkinto on suoritettu Suomessa, hakemukseen liitetään tutkinnon myöntäneen korkeakoulun tai kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamat kopiot alkuperäisistä opiskelutodistuksista. Kopioiden tulee olla otettu alkuperäisistä, virallisista dokumenteista. Oikeaksi todistettujen jäljennösten jäljennöksiä ei hyväksytä. Jos todistusjäljennös on monisivuinen, jokaisen sivun tulee olla oikeaksi todistettu sivun oikealta puolelta. Jokaisella sivulla tulee olla todistajan allekirjoitus ja nimenselvennys sekä päiväys. Todistajien tulee nähdä alkuperäinen dokumentti ja sen kopio rinnakkain. Allekirjoituksellaan he todistavat kopion olevan muuntelematon jäljennös alkuperäisestä dokumentista.

      Jos tutkinto on suoritettu ulkomailla, hakemukseen liitettävien todistusjäljennösten tulee olla tutkinnon myöntäneen korkeakoulun tai julkisen notaarin virallisesti oikeaksi todistamia. Kopioiden tulee olla alkuperäisistä, virallisista dokumenteista. Oikeaksi todistettujen jäljennösten jäljennöksiä ei hyväksytä. Jos todistusjäljennös on monisivuinen, jokaisen sivun tulee olla oikeaksi todistettu sivun oikealta puolelta. Jokaisella sivulla tulee olla oikeaksi todistavan viranomaisen alkuperäinen allekirjoitus, nimenselvennys ja leima sekä päiväys. Pelkkä maininta virallisesta jäljennöksestä (esim. leima ”True copy”) ei riitä. Huomioi lisäksi maakohtaiset vaatimukset liitteiden toimittamiselle.

  • Englanninkielinen tiivistelmä opinnäytetyöstä.

  • Osoitus kielitaidosta. Hakijalla tulee olla hyvä suomen, ruotsin tai englanninkielen taito ja se osoitetaan kielitestin avulla.
  • Kopio passin nimisivusta / virallisesta henkilökortista.

Pää- ja sivutoiminen jatko-opiskelu

Aalto-yliopistoon valittavat tohtorikoulutettavat määritellään päätoimisiksi tai sivutoimisiksi opiskelijoiksi. Tohtorikoulutettava ei voi itse muuttaa päätoimisuuttaan tai sivutoimisuuttaan. Mikäli tohtorikoulutettavan opiskeluintensiteetissä tapahtuu muutoksia, tohtorikoulutettava voi tehdä perustellun hakemuksen pää-/sivutoimisuutensa muuttamiseksi.

Päätoiminen jatko-opiskelu

Päätoimisesti opiskeleva tohtorikoulutettava tekee tutkimus- ja opintosuunnitelman siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljän vuoden kuluessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä lukien. Päätoimisesti opiskelevan tulee voida käyttää jatko-opintoihin 80%  työajastaan.

Päätoimisesti opiskeleva on esimerkiksi laitoksella tutkimusprojektirahoituksella työskentelevä tohtorikoulutettava, laitoksella apurahalla työskentelevä tohtorikoulutettava tai tutkimuslaitoksessa tai yrityksessä työskentelevä tohtorikoulutettava.

Päätoimisiin jatko-opintoihin hakevalla tulee olla jatko-opintoihin osoitettu rahoitus (esim. työnantajan rahoitus, projektirahoitus tai apuraha). Aalto-yliopiston ulkopuolella työskentelevän päätoimiseksi hakevan tohtorikoulutettavan tulee liittää hakemukseen työnantajan (esimiehen) todistus päätoimisesta opiskelumahdollisuudesta (vähintään 80% työajasta saa kulua jatko-opintoihin).

Opintoihin voidaan sisällyttää lisensiaatin tutkinto, jonka tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta ja tämä aika sisältyy tohtorin tutkinnon neljän vuoden tavoiteaikaan.

Sivutoiminen jatko-opiskelu

Mikäli päätoimisen jatko-opiskelun edellytykset eivät täyty, kyseessä on sivutoiminen jatko-opiskelu. Sivutoimisesti opiskelevat laativat opintosuunnitelmansa siten, että tohtori-opintoihin kuluva aika on pitempi kuin neljä vuotta mutta kuitenkin korkeintaan kahdeksan vuotta.

Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset tohtorikoulutettavat, joilla on päätoimi muualla kuin korkeakoulussa ja joiden päätoimi ei ole väitöskirjan tekeminen.

Sivutoimiseksi hakevien kohdalla suositellaan keskustelua siitä

  • liittyykö tutkimus läheisesti hakijan omaan työhön
  • mitä mahdollisuuksia työnantajalla on tukea intensiivistä jatko-opiskelua esimerkiksi työn ohessa

Tohtorikoulutettavan tutkintokieli

Tohtorikoulutettava määrittelee jatko-opintohakemuksessa millä kielellä hän tulee suorittamaan tutkintonsa (tutkintokieli). Mahdolliset tutkintokielet ovat suomi, ruotsi (paitsi kauppatieteellinen ala) tai englanti. Jos tohtorikoulutettava haluaa kirjoittaa väitöskirjansa (artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osan tai monografian) tai lisensiaatintyönsä suomeksi tai ruotsiksi,  tutkintokieleksi tulee suomi tai ruotsi. Tutkintokielen vahvistaa tohtorinkoulutusneuvosto.

Tutkintokielen voi perustellusta syystä myöhemmin vaihtaa, jos esimerkiksi väitöskirjan tai lisensiaatintyön kieli on muuttunut. Allekirjoitettu vapaamuotoinen hakemus perusteluineen tutkintokielen muuttamisesta toimitetaan oman koulun tohtoriohjelmaan viimeistään valmistumislomakkeen mukana.

Tätä ohjetta noudatetaan 1.1.2016 alkaen. Ennen 1.1.2016 valitut voivat vapaamuotoisella hakemuksella vahvistuttaa itselleen tutkintokielen samoilla periaatteilla kuin uudet tohtorikoulutettavat.

Tutkintokieli on suomi tai ruotsi

Suomeksi tai ruotsiksi tutkinnon suorittanut tohtorikoulutettava saa alkuperäisen tutkintotodistuksen suomeksi tai ruotsiksi sekä käännöksen tutkintotodistuksesta englanninkielellä. Jos tohtorikoulutettava tekee opinnäytteensä suomeksi tai ruotsiksi, tutkintokieleksi tutkintotodistukseen merkitään aina kotimainen kieli riippumatta siitä, minkä kielen on aiemmin valinnut tutkintokielekseen.

Tutkintokieli on englanti

Jos väitöskirja tai lisensiaatintutkimus on kirjoitettu englanniksi, tutkintokieleksi voi valita englannin. Jos  tutkintokieli on englanti, hän saa alkuperäiset tutkintotodistukset sekä englanniksi että suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintokieli merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen (diploma supplement), ja tutkintotodistuksessa on maininta kahdesta alkuperäisestä todistuksesta.

Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen

Korkeakoulun tohtorinkoulutusneuvosto tekee esityksensä korkeakoulun dekaanille tohtorikoulutettavien valinnasta vastuuprofessoreiden ja tarvittaessa laitosten esitysten pohjalta. Perustieteiden korkeakoulun dekaani myöntää/hylkää jatko-opinto-oikeudet.

Jatko-opinto-oikeus kirjataan alkamaan samalla päivämäärällä kun jatko-opinto-oikeus on myönnetty, mutta opinto-oikeus kirjataan vasta sen jälkeen kun hakija on ottanut tarjotun paikan vastaan. Hakijalla on neljä viikkoa aikaa ottaa vastaan hänelle tarjottu opiskelupaikka.

Korkeakoulu vahvistaa tohtorikoulutettavan tutkimusalan ja tutkimusalasta vastaavan professorin opiskelijan jatko-opintojen vastuuprofessoriksi.

Kaikkia hakijoita tiedotetaan päätöksestä sähköpostitse. Tohtorikoulutettavaksi hyväksyttävälle myönnetään tutkinto-opinto-oikeus tekniikan tohtorin tutkintoon.  Opintorekisteriin viedään tieto pää- tai sivutoimisesta jatko-opiskelusta sekä tutkintokielestä. Uudet tohtorikoulutettavat kirjataan opintorekisteriin läsnä oleviksi opiskelijoiksi.