2014 tutkinnon rakenne

Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteet

Tavoitteena on, että taiteen maisterin tutkinnon suorittaneella on

  1. oman alansa hyvä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen osaaminen sekä taiteiden alan yleistuntemus;
  2. edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön ja monialaiseen yhteistyöhön sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen;
  3. valmiudet hoitaa itsenäisesti ja yhteistyössä vaativia oman alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviä ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä;
  4. valmiudet taiteen tohtorin tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen;
  5. hyvä viestintä- ja kielitaito taiteiden alan tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman perusta

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman pohjakoulutusvaatimuksena on joko taiteen kandidaatin tutkinto kuvataidekasvatuksen pääaineessa tai soveltuva taide- tai kasvatusalan kandidaatintutkinto tai niitä vastaavat opinnot. Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen pääaineessa kandidaatintutkintoon valitulla opiskelijalla on oikeus jatkaa suoraan maisterintutkintoon. Muulla pohjakoulutuksella maisteriohjelmaan haetaan erillisen opiskelijavalinnan kautta (ks. erillinen maisteriohjelma, ns. muuntokoulutus).

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman osaamistavoitteet

Kuvataidekasvatuksen maisterintutkinnon opinnoissa opiskelija syventää taidepedagogista ja taiteellista ajatteluaan sekä visuaalisen kulttuurin ilmiöiden ja nykytaiteen toimintatapojen tuntemustaan. Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan taidepedagogista toimintaa erilaisten ihmisryhmien parissa, ottamalla huomioon yhteiskunnan ja elinympäristömme muutokset sekä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisen merkityksen. Hän perehtyy taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaan ja tunnistaa taiteellisen toiminnan sosiaalisen ja kulttuurisen muutospotentiaalin. Opiskelija oppii tarkastelemaan taidekasvatustoimintaa erilaisista teoreettisista ja filosofisista näkökulmista sekä hyödyntämään kehittyvän teknologian, erilaisten oppimisympäristöjen ja monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia työssään.

Tutkinnon tavoitteena on kouluttaa monipuoliset visuaaliset, taiteelliset ja pedagogiset valmiudet omaavia kuvataideopettajia, jotka kykenevät toimimaan erilaisten oppilas- ja opiskelijaryhmien ohjaajina ja alansa asiantuntijoina erilaissa yhteisöissä ja organisaatioissa, myös monialaisesti ja kansainvälisesti. Maisteriohjelmasta valmistuvilla on kyky toimia taideperustaisten pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäjinä ja aktiivisina yhteiskunnallisina vaikuttajina. Opiskelija saa valmiudet osallistua taidekasvatuksen tiedonalan kansainväliseen keskusteluun ja hakeutua jatko-opintoihin.

Kuvataidekasvatuksessa suoritettu maisterintutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden erityisesti peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan tehtäviin sekä valmiudet toimia visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä mm. koulutus-, kulttuuri- ja sosiaalialoilla sekä itsenäisenä palveluiden ja materiaalien tuottajana. Opettajakelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004).  

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman koulutuksen sisältö

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa visuaalista kulttuuria, taidetta ja kuvallisuutta lähestytään pedagogisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Opetukselle on luonteenomaista ajankohtaisten moni- ja poikkitieteellisten näkökulmien yhdistäminen taiteelliseen, pedagogiseen ja kokemusperäiseen tietoon ja yhteiskunnan ja elinympäristömme muutoksiin vaikuttamiseen.

Opiskelija perehtyy taiteellisiin, kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin sekä kehittyvien mediaympäristöjen teknologioiden ja oppimisympäristöjen mahdollisuuksiin taidepedagogiikassa. Maisterintutkintoon sisältyvä opinnäyte voi painottua pedagogisesti tai taiteellisesti ja se sisältää kirjallisen tutkielman.

Kuvataidekasvatuksen maisterin tutkintoon johtavat opinnot (120 op) koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista (85 op) ja opettajan pedagogisista opinnoista (35 op). Pääaineen syventävät opinnot muodostuvat yhteisistä opinnoista (40 op), sisältäen maisterin opinnäytteen (30 op) sekä opiskelijan omaa suuntautumista tukevista vaihtoehtoisista syventymisalueiden opinnoista (45 op).  Pääaineopintoja toteutetaan yhteistyössä suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen sekä koulujen, taidelaitosten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Maisterin tutkinnon opettajan pedagogiset opinnot (35 op) sisältävät yleispedagogisia ja ainedidaktisia opintoja sekä opetusharjoittelujaksoja eri kouluasteilla ja muissa toimintaympäristöissä. Ne järjestetään yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Taideyliopiston kanssa. Ruotsinkielisten opiskelijoiden opettajan pedagogisia opintoja toteutetaan yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Muussa yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voidaan kokonaisuudessaan lukea hyväksi tutkintoon