På svenska | In English

Tervetuloa monenlaisten oppijoiden oppaaseen!

Tähän oppaaseen on koottu tietoa oppimisvaikeuksista sekä keinoja helpottaa omaa oppimista ja linkkejä yhteistyötahoihin. Lisäksi tässä oppaassa käsitellään myös jännittämistä ja mielenterveyttä.

 Oppaassa käsitellään

  • lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeutta
  • tarkkaavaisuushäiriötä
  • aspergerin oireyhtymää
  • jännittämistä
  • mielenterveyttä

Opasta lukiessa on tärkeää muistaa, että oppiminen kognitiivisena prosessina on samanlaista kaikilla, mutta oppijat ovat monenlaisia. Kaikki voivat hyötyä siitä, että kiinnittävät oppimiseensa ja opiskelutekniikoihinsa huomiota.

Oppimisvaikeus on erilainen tapa oppia sekä hahmottaa ja käsitellä tietoa. Oppimisvaikeudet voidaan luokitella kielellisiin vaikeuksiin, hahmotusvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin ja motorisiin vaikeuksiin. Tässä oppaassa käsitellään tarkemmin kolmea ensimmäistä, joita voidaan myös kutsua erityisiksi oppimisen vaikeuksiksi. Niiden tunnusmerkkinä voidaan pitää sitä, että opiskelijan akateemiset saavutukset ovat ristiriidassa oppimiskykyyn, ikään tai lahjakkuuteen nähden. Oppimisvaikeus voi liittyä myös kognitiivisiin tai psykososiaalisiin ongelmiin.

 Oppimisvaikeudet - mistä tunnistaa?

Seuraava listaus on hyvin ylimalkainen, joten suhtaudu asiaan varauksella. Mutta on ehkä hyvä ottaa yhteyttä joko opiskelijapalvelupisteeseen tai opintopsykologiin, mikäli useampi kohta listassa tuntuu toistuvan usein opiskelusi aikana.

Tunnistatko itsesi seuraavista?

  • Lukeminen on hidasta
  • Vieraat kielet tuntuvat vaikeilta
  • Kirjoittaminen tuntuu vaikealta
  • Matematiikka tai jotkut sen osa-alueet ovat vaikeita ja opetuksen seuraaminen on hankalaa
  • Keskittyminen herpaantuu ärsykkeistä hyvin herkästi
  • Ääneen lukeminen on epämiellyttävää
  • Kirjoitusvirheitä on paljon
  • Rivit hyppivät paperilla
  • Vaikeuksia muistaa, kumpi on oikea, kumpi vasen
  • Keskittymisvaikeuksia pitkäkestoisissa tehtävissä
  • Asioiden hahmottaminen on vaikeaa
  • Vaikeuksia pysyä aikatauluissa
  • Ulkoa opettelu tuntuu erityisen vaikealta
  • Esineet katoavat jatkuvasti
  • Yrityksistä huolimatta opiskelu tuntuu jatkuvasti vaikealta

Tunnettuja henkilöitä, joilla on ollut oppimisvaikeuksia

Seuraavilla henkilöillä (suhtaudu kuitenkin listaan pienellä varauksella) on voinut olla lapsena oppimisvaikeuksia koulussa ja esimerkiksi kokeet eivät ole sujuneet toivotulla tavalla. He ovat silti tehneet sitkeästi työtä ja kehittäneet keinoja ongelmien kompensoimiseksi.

  • Alvar Aalto
  • Hans Christian Andersen
  • Alexander Graham Bell
  • Werner von Braun
  • Charlie Chaplin
  • Charles Darwin
  • John Lennon
  • Louis Pasteur

Tietoja ja kuvauksia tunnettujen henkilöin oppimisvaikeuksista löytyy hakusanoilla "famous" ja "learning difficulty".

 Lukivaikeus

Mikä on lukivaikeus?

Lukivaikeus määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Sitä ilmenee noin kymmenellä prosentilla väestöstä, aikuisista noin kuudella prosentilla. Silti jopa noin kymmenen prosenttia aikuisista kokee eri asteisia ongelmia lukemisessa. Tällöin lukeminen on hidasta ja siihen kuluu kohtuuttoman paljon aikaa, virheitä tulee helposti tai luettu teksti ei tartu päähän vaikka miten yrittäisi. Tämä johtaa opiskeluaikataulujen venymiseen ja mahdollisesti opintojen viivästymiseen, varsinkin jos opintoihin liittyy paljon luettavaa. Lukemisen vaikeuden katsotaankin erityisesti haittaavan aikuisen ihmisen elämää ja työskentelyä nykyisen kaltaisessa muuttuvassa tietoyhteiskunnassa.

Ilmeneminen

Itse lukivaikeus ilmenee lukemisen ja kirjoittamisen hitautena tai virheiden suurena määränä. Oireet ovat hyvin samankaltaisia lapsilla ja aikuisilla, mutta voivat olla hyvin erilaisia eri yksilöiden välillä. Korkeakouluopiskelijoilla vaikeus saattaa kohdistua vain yhteen lukemisen tai kirjoittamisen osa-alueeseen. Lukemista hidastaa tekstin ydinsisällön löytämisen vaikeus. Tämä hidastaa myös kirjoittamista, koska tekstin kirjoittaminen ja jäsentäminen kokonaisuuksiin vaikeutuu ja pitkien ohjeiden muistaminen on vaikeaa työmuistin ongelmien takia.

Itse tekstissä lukivaikeuksisella äänteet ja kirjaimet sekoittuvat toisiin, kirjaimet vaihtavat paikkaa tai puuttuvat kokonaan ja käsialasta tulee kömpelöä. Äänteiden tunnistamisen vaikeudesta seuraa se, että vaikeus koskee myös vieraita kieliä, niiden lukemista ja kirjoittamista ja erityisesti kirjoitusasun muistamista. Vierasperäiset ja toisiaan ääniasultaan muistuttavat kirjaimet (t - d, p - b) sekaantuvat toisiinsa. Ongelmia aiheuttavat myös lyhyet ja pitkät vokaalit (esimerkiksi aa tai ii) ja kaksoiskonsonantit (esimerkiksi kk tai pp). Lukivaikeudessa ei kumminkaan ole kyse ymmärtämisen vaikeudesta.

Lukivaikeuden lisäksi lukemisen oppimisvaikeuksiin lasketaan kuuluvaksi luetun ymmärtämisen vaikeus. Tällöin lukija ei saa selvää lukemastaan. Vaikka lukeminen onkin sujuvaa, lukija ei ymmärrä lukemaansa. Tämä voi johtua työmuistin ongelmista tai siitä, että opiskelija ei ymmärrä kieliopillisia rakenteita. Tutkimusten mukaan tällaisia lukijoita on 12 prosenttia väestöstä.

Oppimisvaikeuksiin liittyy usein toisia oppimisen vaikeuksia, ja näin on myös lukivaikeuden kohdalla. Lukivaikeuden ja matematiikan oppimisen vaikeudella on todettu olevan yhteyksiä. Ongelmia voi esiintyä myös asioiden hahmottamisessa, jolloin vaikeutuvat suunnan, paikan ja etäisyyden hahmottaminen. Arjessa tämän huomaa esimerkiksi kalenterin käytön vaikeutena ja myöhästymisenä sovituista tapaamisista. Aika ja päivämäärät sekaantuvat toisiinsa ja nimiä on vaikea muistaa. Tähän liittyen vaikeuksia esiintyy myös toiminnan ohjauksessa, joka vaikeuttaa opintosuunnitelman tekemistä ja siinä pysymistä. Lisäksi ongelmia ilmenee tarkkaavaisuudessa ja sarjojen, kuten kuukausien, muistamisessa. Jokapäiväisessä elämässä lukivaikeuden huomaa lisäksi nopeana väsymisenä ja pään- ja silmien särkynä lukiessa. Lisäksi lukemisen hitaus saattaa haitata muun muassa tekstityksen lukemista vieraskielisissä televisio-ohjelmissa ja lehdissä sekä lomakkeiden täyttämistä.

Oppimista helpottavia menetelmiä

Jos koet vaikeuksia oppimisessasi, käy jo kurssin alussa sopimassa opettajan kanssa siitä, miten voit kurssin suorittaa. Älä ahnehdi liikaa kursseja yhtä aikaa, opi tuntemaan rajasi. Suunnittele esimerkiksi lukupäiväkirjaa apuna käyttäen milloin teet minkä työn tai luet tenttiin. Varaa tarpeeksi aikaa kunkin työn suorittamiseen.

Hyödyllistä on myös tietää erilaisia opiskelutekniikoita, joita voit käyttää opiskellessasi. Tietoa erilaisista opiskelutekniikoista ja ajankäytön suunnittelusta löydät Miten opiskelet? -osiosta. Voit myös kysyä kurssin vetäjältä, millainen tekniikka hänen mielestään sopisi juuri tähän kurssiin. Erilaisia opiskelutekniikoita kokeillen voit löytää juuri sen joka sopii sinulle. Omaa oppimistyyliä kannattaa miettiä ja arvostaa, mutta joskus on hyvä sopeutua koulun tyyliin. Luento-opetuksessa pyydä luennoitsijalta valmis luentorunko ennen luentoa. Suurin osa luennoitsijoista tekee rungon joka tapauksessa. Valmis runko helpottaa luennon seuraamista, koska sinun ei tarvitse kirjoittaa niin paljon ja tiedät aina missä mennään. Voit myös tallentaa luennon kuunneltavaksi myöhemmin uudelleen. Tallentamisesta on hyvä kertoa luennoitsijalle etukäteen.

Esimerkiksi kirjainten sekaantumista voit lukiessasi mahdollisesti vähentää kopioimalla tekstin eriväriselle paperille. Valkoisella paperilla oleva musta teksti saa joillakin kirjaimet hyppimään riveiltä. Kirjainten hyppimistä voi estää myös leikkaamalla paperin keskelle kapean aukon ja asettamalla se luettavaan kohtaan. Tällöin paperi peittää suurimman osan kirjan sivusta ja keskittyminen helpottuu. Paperin väriksi kannattaa valita jokin rauhallinen väri, kuten sininen.

Tee suuntaa-antava pikalukitesti.

 Hahmottamisen vaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeus

Mitä ovat hahmottamisen vaikeudet?

Hahmottamisen vaikeuksilla tarkoitetaan vaikeuksia hahmottaa asioita: tekstiä, paikkoja, toimintatapoja tai esineitä. Ne vaikeuttavat opintoihin liittyen muun muassa opintojen suunnittelua, lukemista ja ennen kaikkea matematiikan opiskelua. Tarkemmin hahmottamisen vaikeudet näkyvät esimerkiksi vaikeutena arvioida etäisyyksiä ja sijainteja, jaksottaa asioita, sekä ymmärtää kuvauksia suullisista ohjeista, ajantajua, ymmärtää symboleja ja laitteiden toimintamekanismeja ohjeista huolimatta. Tällaiseen oppimisvaikeuteen kuuluu usein sekä hieno- että karkeamotorinen kömpelyys, joka voi esimerkiksi johtaa urheilun vieroksumiseen. Vaikeus saattaa näkyä myös uusissa sosiaalisissa tilanteissa sopeutumisen vaikeutena, koska sosiaalisia vihjeitä on vaikea ymmärtää. Matematiikan ongelmat näkyvät usein niin, että on vaikea hahmottaa, millaisista vaiheista laskutoimitukset koostuvat ja laskutoimituksesta toiseen vaihtaminen voi olla haasteellista.

Esimerkki hahmottamisen vaikeuksista: Mikä on matematiikan oppimisvaikeus?

Matematiikan vaikeuksia eli dyskalkulatiaa ilmenee noin 3-7 prosentilla väestöstä. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska matematiikan oppimisvaikeus ilmenee eri ihmisillä eri tavalla ja sitä ei useinkaan diagnosoida. Matematiikan oppimisen vaikeus saattaa myös esiintyä vain yhdellä matematiikan osa-alueella. Puhdas vaikeus onkin harvinaista ja matematiikan oppimisvaikeus esiintyy usein hahmottamisen vaikeuksien yhteydessä tai lukivaikeuksisilla. Lukivaikeuksisista noin neljäkymmentä prosenttia kokee vaikeuksia myös matematiikassa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että heillä on vaikeuksia tehtävänannon lukemisessa ja ymmärtämisessä sekä pitkien tehtävänantojen ja ohjeiden muistamisessa.

Ilmeneminen

Matematiikan oppimisvaikeus ilmenee edellä mainittujen lisäksi kaavojen soveltamisen vaikeutena, mittayksiköiden käyttämisessä, laskuvaiheiden auki kirjoittamisessa, lukujen oikeinkirjoituksessa sekä avaruudellisessa hahmottamisessa. Lisäksi numeroita saattaa puuttua tai ne voivat vaihtaa paikkaa. Matemaattisten tehtävin ulkopuolella vaikeus näkyy lähinnä vaikeutena käsittää suuntaa ja aikaa, muistaa ja ymmärtää pitkiä sanallisia ohjeita sekä erilaisten strategiapelien, kuten shakin, pelaamisessa. Aikataulujen tekemisestä ja elämän suunnittelemisesta saattaa tulla vaikeaa ja esimerkiksi pitkien tilinumeroiden kirjoittaminen vaikeutuu numeroiden vaihtaessa paikkaa.

Oppimista helpottavia menetelmiä

Matematiikan oppimisvaikeuksissakin on tärkeää, että opiskelija ensimmäiseksi tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Miettiessä ja listatessa niitä asioita, missä on hyvä ja missä on vielä kehittämisen varaa, opiskelijalle tulevat selväksi mihin suuntaan hän voi oppimistaan ohjata ja miten heikkouksiaan kompensoida. Tämä on hyvä myös itsetunnon kannalta. Asiaa voi miettiä yksin, kaverin tai ammatti-ihmisen, kuten opintoneuvojan kanssa. Omien vahvuuksien perusteella voidaan miettiä itselle tehokkaita oppimismenetelmiä. Myös toistetulla vahvistamisella ja asioiden, eli laskutoimituksen pilkkomisella pienemmiksi ja helpommin käsiteltäviksi palasiksi, helpotetaan käsiteltävän tiedon määrää. Opettaja voi osaltaan auttaa opiskelijaa kytkemällä käytännön teoriaan, jolloin laskutoimituksen tärkeys ja tarkoitus tulee näkyväksi. Oppikirjat ovat usein täynnä tekstiä, mutta havainnollistavia kuvia on harvoin. Havainnollistaminen esimerkiksi paperille piirrettyjen kuvioiden muodossa auttaa useimpia. Joidenkin on vain yksinkertaisesti tajuttava yhteyksiä ja syitä ennen kuin he voivat ymmärtää itse käsitteen.

Lue lisää opiskelutaidoista.

 Tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö

Mikä on tarkkaavaisuushäiriö?

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, josta käytetään lyhennettä ADHD (engl. attention deficit hyperactivity disorder), on yksi yleisimmin diagnosoitu neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö. Se on kuitenkin vilkkaan keskustelun ja osin erimielisyyksienkin kohteena. Tarkkaavaisuushäiriötä esiintyy n. 4-7 prosentilla väestöstä. ADHD:ta on aikaisemmin pidetty ensisijaisesti lastentautina, koska osalla tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivistä oireet lievenevät aikuistumisen jälkeen. Osalla ADHD-lapsista tarkkaavaisuuden vaikeudet jatkuvat kuitenkin aikuisuuteen ja saattavat hankaloittaa elämää. ADHD onkin yhä useammin diagnosoitu myös aikuisilta. Miehillä tarkkaavaisuushäiriö, johon liittyy ylivilkkautta, on noin kolme kertaa yleisempää kuin naisilla. Tarkkaavaisuusvaikeutta ilmenee myös ilman ylivilkkautta. Taustalla on sekä geneettisiä, anatomisia että neurofysiologisia poikkeavuuksia.

Ilmeneminen

ADHD:n pääoireita ovat tarkkaavaisuuden vaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä pääoireet voivat esiintyä joko yhdessä tai erikseen, ja potilaalla voi olla kaikkia oireita samanaikaisesti tai ensisijaisesti joko tarkkaavuushäiriö tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta.

Tarkkaamattomuusvaikeuksissa oireet näkyvät huomion kiinnittämisen ja tehtävään keskittymisen vaikeutena, huolimattomuusvirheinä. Opiskeluun vaikuttaa pitkäjännitteisyyden puute, joka ilmenee vaikeutena kuunnella tai noudattaa ohjeita, vaikeutena aloittaa tehtävät ja saattaa ne loppuun, keskittyä ja säilyttää tarkkaavaisuus muista ärsykkeistä huolimatta. Äänet, häly ja liikkeet vievät opiskelijan huomion pois tehtävästä. Koska opiskelija ei jaksa keskittyä yhteen asiaan pitkään, hän saattaa yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa tai hyppii tehtävästä toiseen. Usein häneltä jää myös huomaamatta tai kuulematta asioita. Ongelmia saattaa esiintyä myös lukemisessa, kirjoittamisessa, tekstin ymmärtämisessä, jäsentämisessä ja analysoinnissa sekä matematiikassa ja itsensä ilmaisussa, yksityiskohtien huomioon ottamisessa ja hahmottamisessa. Hahmottamisen vaikeus aiheuttaa sen, että tarkkaavaisuushäiriöisen voi olla vaikeaa suunnitella omaa toimintaansa ja aikataulujaan. Muut ihmiset saattavat kokea impulsiivisen ja yliaktiivinen henkilön käyttäytymisen häiritsevänä, tämä saattaa joskus johtaa käyttäytymisongelmiin.

ADHD:seen kuuluu mahdollisina liitännäisoireina mm. unihäiriöitä, oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä, masennusta ja ahdistuneisuutta, itsetunto-ongelmia. Lisäksi sosiaalisissa suhteissa saattaa ilmetä hankaluuksi. Toisaalta ADHD diagnoosin saaneet voivat olla ovat luovia, innovatiivisia, energisiä eivätkä pelkää uusia haasteita.

Oppimista helpottavia menetelmiä

Tarkkavaisuushäiriötä voidaan hoitaa erilaisilla kursseilla ja kuntoutuksella sekä lääkehoidolla. Suomessa selkeää hoitopolkua ei ole olemassa, vaan hoito ja kuntoutus järjestyvät useimmiten yksilön kokemien muiden vaikeuksien ja oman aktiivisen hoidon hakemisen kautta. Jos huomaa osan piirteistä vastaavan itseään, voi opiskellessaan järjestää oppimisympäristönsä niin, ettei muita ärsykkeitä ole (esimerkiksi lukeminen kirjastossa, kännykkä kiinni). Lisäksi kannattaa pilkkoa opittava asia sen kokoisiksi palasiksi, jotka tietää jaksavansa opiskella kerralla ja valmistautua tenttiin ajoissa. Opiskelukyvyn tukemiseksi voi pyrkiä pitämään kiinni vuorokausirytmistä, ruokailla ja liikkua tasaisin väliajoin. Rutiinien rakentaminen helpottaa toiminnan organisointia. Vertaistuki on tarkkaavaisuushäiriöissä tärkeää: näin sekä hyväksyy itsensä että oppii muiden avulla erilaisia tehokkaita opiskelutapoja. Tarkkaavaisuushäiriöön mahdollisesti liittyvän yllättävän käytöksen vuoksi opettajat ja lähipiiri voivat joskus olla ymmällään. Siksi oman Aalto-koulun OOP-yksikkö ja opintopsykologit tarjoavat tarvittaessa tietoa tarkkaavaisuushäiriöstä sekä opettajille että muulle henkilökunnalle. OOP-yksiköiden avulla vahvistetaan opiskelutapoja, jotka tukevat ADHD-nuoren oppimista ja osallistumista ryhmätöihin ja tentteihin.

Lue lisää itsensä johtamisesta ja ajanhallinnasta.

 Aspergerin oireyhtymä

Mikä on Aspergerin oireyhtymä?

Aspergerin oireyhtymä (AS) on neurobiologinen eli aivoperäinen keskushermoston häiriö, joka aiheuttaa ongelmia henkilön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä ajattelun ja toiminnan joustavuudessa. Syyt ovat vielä epäselviä, mutta voidaan epäillä sen olevan osin perinnöllinen. Oireyhtymä lukeutuu autistisiin häiriöihin. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. Lisäksi voidaan epäillä, että AS-henkilöt ovat teknisillä aloilla yliedustettuina. Lapsilla aspergerin oireyhtymää esiintyy noin kolmella lapsella tuhannesta.  Aikuisiällä tyypillisiä piirteitä on vaikeampi löytää. Kognitiivinen kehitys ja tämän myötä oppiminen on AS-lapsilla ikätasoista.

Ilmeneminen

Asperger oireet ilmenevät yksilöllisesti. Tyypillisiä oireita ovat kuitenkin vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Useimmat AS-opiskelijat haluaisivat saada ystäviä ja olla osa yhteisöä, mutta sitä voivat haitata kielelliseen tulkitsemiseen ja kommunikaatioon liittyvät hankaluudet: kirjaimellinen ymmärtäminen, vaikeus tunnistaa ironia ja sarkasmi, vähäinen kehon kielen käyttö ja tuntemus, katsekontaktin välttäminen sekä vaikeus osallistua ryhmätilanteisiin.

Ajattelun ja toiminnan joustavuus saattaa olla rajallista, tämä näkyy mm. niin, että sääntöjen ja rutiinien tarve korostuu, muutoksiin sopeutuminen voi olla vaikeaa.  AS-henkilöllä saattaa olla jokin erityinen harrastus tai mielenkiinnonkohde, joka ilmenee kaavamaisuutena tai rajoittuneisuutena. Tähän voi liittyä ongelmia toiminnan ohjauksessa. AS-henkilöt kokevat usein keskimääräistä enemmän stressiä, mutta eri asioista kuin opiskelijat yleensä. Tenttiin valmistautuminen ei välttämättä stressaa, mutta pieni muutos aikatauluissa tai järjestelyissä voi häiritä ja ryhmätöiden tekeminen kuormittaa.

Monilla As-henkilöillä on aistiyliherkkyyttä, jonka vuoksi meluisat ja kaikuvat tilat kuten ruokalat tai luentosalit voivat tuntua epämiellyttäviltä ja haitata keskittymistä.

Oppimista helpottavia menetelmiä

Tuki on tarpeen erityisesti opintojen alussa, uudessa ympäristössä ja elämäntilanteessa. Korkeakouluun ja sen palveluihin olisi hyvä päästä tutustumaan hyvissä ajoin. Henkilökohtainen opintojen ohjaus on tärkeää. AS-henkilöitä auttavat pienet ryhmäkoot sosiaalisten vaikeuksien vuoksi. Usein tutut ja turvalliset arkirutiinit ja se, että joku pitää huolta siitä, että opinnot lähtevät käyntiin, takaavat opintojen etenemisen. Ajan ja paikan selkiinnyttäminen sekä tehtävien havainnollistaminen visuaalisesti auttaa. Konkreettisena esimerkkinä tästä ovat kampusalueen reittioppaat ja kartat. On myös hyödyllistä jos pystyy ennakoimaan asioita ja tilanteita: se edistää asioiden hallintaa ja säästää monilta ongelmilta. Kuten oppimisvaikeuksissa on As-oireyhtymän yhteydessäkin tärkeää nostaa esiin hyviä alueita, löytää kompensaatiokeinoja heikommille alueille ja saada onnistumisen kokemuksia opinnoissa.

Jännittäminen ja mielenterveys

 Jännittäminen

Mitä on jännittäminen?

Normaali jännittäminen on luonnollinen osa elämää, lähes kaikki jännittävät joskus. Jännittäminen muodostuu ongelmaksi silloin kun arkipäiväisten- tai opiskeluun liittyvien asioiden hoitaminen hankaloituu tai jää kokonaan hoitamatta jännityksen vuoksi. Jännittäminen voi olla yleistä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistuneisuutta tai esimerkiksi esiintymis- tai ruokailutilanteiden jännittämistä. Esimerkkejä sosiaalisen jännittyneisyyden toimintahaittaa aiheuttavista seurauksista ovat opiskeluryhmässä suullisen vastaamisen välttely, kursseilta poisjättäytyminen suullisten esitysten pelon takia. Uusien ystävyys- tai seurustelusuhteiden luominen voi olla haastavaa keskustelun aloittamisvaikeuden takia. Osa sosiaalisen ahdistuneisuuden haitoista rakentuu siten, että jännittämisestä kärsivä ei harjaannu sosiaalisissa taidoissaan vältellessään sosiaalisia tilanteita.

Jännittämisen taustalla on todennäköisesti perinnölliset tekijät ja synnynnäinen temperamenttityyppi, ujous. Kulttuurissamme ujous koetaan usein ongelmallisena suhtautumistapana ja moni haluaisikin päästä siitä eroon. Temperamenttityypit ovat kuitenkin suhteellisen pysyviä tapoja suhtautua uusiin tilanteisiin. Kärsimystä aiheuttaakin usein enemmän ihmisen oma tai ympäristön suhtautuminen ujouteen kuin ujous sinänsä. Ympäristötekijöistä kontrolloivilla, ankarilla ja nolaavilla kasvatusasenteilla sekä sosiaalisesti traumatisoivilla kokemuksilla nuoruusiässä on osoitettu olevan merkitystä jännittämisen kehittymisessä. Koulukiusaaminen näyttäisi olevan yksittäinen riskitekijä taustalla.

Oppimista helpottavia menetelmiä

Jännittämistä ei aina huomaa ulkoapäin, joten tieto siitä saattaa olla opettajalle tai opiskelutoverille yllätys. Kuitenkin ryhmässä on lähes aina mukana opiskelijoita, jotka jännittävät. Etenkin esiintymisjännitys on korkeakouluopiskelijoilla varsin tavallista. Jos opettaja kokee luontevaksi, voi sanoa, että on lupa jännittää – tämä on usein hyvä lähtökohta. Opiskelijoita voi kannustaa ottamaan itse jännittäminen puheeksi. Yhtä oikeaa tapaa toimia ei ole. Jännittäjä ei hyödy siitä, että hän pääsee muita helpommalla. Tietoisuus jännittämisen hyväksymisestä, vaihtoehdoista ja tuesta kannattelee paremmin. On hyvä miettiä hyötyykö opiskelija esim. rohkaisusta, esitysosuuden suorittamisesta pienemmässä ryhmässä tms. Kaikkien oppimista hyödyttää yksilöllisyyden huomioon ottava turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Jännittäviksi koettuihin tilanteisiin tulee edetä pienin askelin, vaatimustasoa asteittain lisäämällä. Liiallinen kriittisyys tai vaativuus pahentaa tilannetta. Sopivissa olosuhteissa ujoista voi kehittyä sosiaalisesti jopa taitavampia kuin päätä pahkaa sosiaalisiin tilanteisiin ryntäävästä puheliaasta ihmisestä.

Lue jännitämisestä lisää YTHS:n julkaisuista Esiintymisjännittäjille apua ja Jännittäminen osa elämää.

Tee itseapuohjelmaa: Jännä juttu tai Oivamieli

 Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys

Mikä on henkinen hyvinvointi ja mielenterveys?

Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden raja on häilyvä - milloin normaalielämään kuuluva stressi kasvaa niin suureksi, että se horjuttaa mielenterveyttä?

Opiskeluun liittyvät haasteet ovat ajoittain stressaavia ja tilapäinen kohtuullinen stressi voi auttaa keskittymään vaativaan opiskelutilanteeseen, esim. tulevaan tenttiin valmistautumiseen. Pitkään jatkuessaan stressi on kuitenkin kuormittavaa. Haitallisen stressin oireita ovat mm. ärtymys, keskittymisvaikeudet, turhautuminen, levottomuus, väsymys, univaikeudet ja erilaiset fyysiset oireet, kuten vatsa- tai selkäkivut. Tavallisesti stressin oireet helpottavat, kun stressaava tilanne, kuten tentti, on ohi. Omasta jaksamisesta voi huolehtia esimerkiksi suunnittelemalla ajankäyttöään ennakkoon, asettamalla itselle realistisia tavoitteita ja opiskelemalla yhdessä muiden kanssa. Ajankäyttöä suunnitellessa on hyvä varata riittävästi aikaa levolle, harrastuksille ja liikunnalle, jotta keho ja mieli palautuvat kuormituksesta.

Jos stressaava tilanne jatkuu pitkään, eikä levolle ja palautumiselle ole mahdollisuutta, voivat oireet pahentua uupumuksesi. Jos stressi alkaa tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta ja siihen liittyy esimerkiksi muistivaikeuksia, alakuloinen tai masentunut mieliala, voimakas väsymys, välinpitämättömyyttä tai pelkoa kontrollin menettämisestä, kannattaa hakeutua keskustelemaan tilanteesta esim. YTHS:lle.

Varsin yleinen stressiin, kiireiseen ja epäsäännölliseen elämänrytmiin sekä erilaisiin elämänmuutoksiin liittyvä oire on univaikeudet. Tilapäisistä nukahtamisvaikeuksista tai yöllisestä heräilystä ei tarvitse huolestua. Ne ovat elimistön luonnollinen tapa reagoida kuormitukseen ja stressiin. Yksi huonosti nukuttu yö ei yleensä juurikaan vaikuta toimintakykyyn seuraavana päivänä, mutta pitkittyessään univaikeudet voivat heikentää keskittymistä, aiheuttaa muistiongelmia ja altistaa esimerkiksi masennukselle. Stressiin ja kuormittaviin tilanteisiin liittyviä univaikeuksia voi yrittää vähentää esimerkiksi rauhoittamalla illat, välttämällä kofeiinia ja alkoholia muutamaa tuntia ennen nukkumaan menoa ja välttämällä raskasta liikuntaa myöhään illalla. Myös erilaiset rentoutumisharjoitukset voivat olla hyödyllisiä. Jos univaikeudet jatkuvat viikkoja, haittaavat selvästi toimintakykyä tai univaikeuksiin liittyy esimerkiksi masentunut mieliala, ahdistusta tai jatkuvia kipuja, kannattaa hakeutua lääkäriin. Univaikeuksista löytyy lisää tietoa YTHS:n sivuilta.

Nuoruus- ja opiskeluaika kaikkine muutoksineen on haasteellinen elämänvaihe. Mielenterveysongelmat ovat korkeakouluasteen opiskelijoiden yleisimpiä terveysongelmia. Arvioidaan, että joka neljännellä suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyteen liittyviä haasteita. Nämä ovat luonteeltaan hyvin yksilöllisiä ja voivat vaikuttaa opiskelukykyyn eri tavoin: Toisella lukukaudessa ohimenevä vaihe voi toisella jatkua läpi elämän. Mielenterveysongelmat ilmenevät aika tyypillisesti masentuneisuutena, ahdistuneisuutena sekä paniikki- tai syömishäiriönä. Siksi mielenterveysongelmien ehkäisy ja mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen sekä riittävä ja nopea hoito ovat tärkeitä. Lisää tietoa mielenterveydestä ja tarjolla olevasta tuesta löytyy YTHS:n ja Mielenterveydentalon sivuilta.

 Mielialakysely ja tietoa masennuksesta

Monilla opiskelijoilla opiskelu vaikeutuu yleisen alavireisyyden, sekä tarmon ja toimeliaisuuden puutteen vuoksi. Jos haluat selvittää, onko sinun kohdallasi kyse mielialan laskusta, voit tehdä itsellesi mielialakyselyn. Huomaa, että kysely ei ole virallinen masennustesti, vaan suuntaa-antava kartoitus.

Mitä masennus on?

Masennuksella voidaan tarkoittaa psykologista tilaa tai diagnostisesti määriteltyä sairautta. Tyypillisesti masennuksesta puhuttaessa tarkoitetaan pitempään jatkunutta alakuloista mielialaa, surumielisyyttä ja/tai välinpitämättömyyttä. Masennukseen kuuluvat myös negatiiviset ajatukset itsestä, tulevaisuudesta ja ympäröivästä maailmasta. Masentuneen ihmisen on vaikea saada mielihyvää tavallisista asioista, kuten ystävien tapaamisesta tai tehtävissä onnistumisesta. Tavallisesti masentunut pyrkii eristäytymään. Nukkumisongelmat saattavat lisääntyä joko niin, että nukkuminen vaikeutuu, tai niin, että nukkuu liikaa. Masennuksen ollessa vaikeampi, myös ajatukset tai toiveet elämän päättymisestä voivat tulla mieleen.

Mistä masennus johtuu?

Masennuksen kehittymiselle ei ole yhtä ainoaa syytä. Yleensä elämäntilanteessa ilmenee kuormittavia tekijöitä, kuten yksinäisyyttä, pettymyksiä tai menetyksiä. Myös pitempiaikaiset tekijät, kuten persoonallisuuden piirteet, ihmissuhteiden laatu ja elämäntavat vaikuttavat masennuksen ilmenemisen todennäköisyyteen.

Tiedetään että masennus ilmenee tyypillisesti noidankehämäisenä tapahtumien ketjuna, jossa useat sosiaaliset, psykologiset ja fysiologiset osatekijät vaikuttavat toisiinsa vahvistaen toistensa vaikutusta. Alla on esimerkki tällaisesta tapahtumien ketjusta.

Epäonnistuminen opiskelussa – epätoivoinen olo - eristäytyminen – nukahtamisongelmat – alkoholinkäyttö – lisää epäonnistumisia – lisää epätoivoa - lisää eristäytymistä – jne.

Mitä masennukselle voi itse tehdä?

Masennukseen voi itse vaikuttaa pyrkimällä puuttumaan mihin tahansa yllä mainitun ketjun kohdista. On oleellista pysähtyä kuuntelemaan erilaisen toiminnan vaikutusta omaan vointiin, ja ohjata toimintaansa sen mukaan.

Ehdotuksia masennuksen taltuttamiseen:

  • Tasaa uni- ja ruokailurytmiä
  • Vähennä päihteiden käyttöä
  • Käy ihmisten ilmoilla joka päivä, puhu ainakin yhdelle ihmiselle päivittäin
  • Tee jotakin kavereiden kanssa tai aktivoidu tutustumaan ihmisiin
  • Ota uudelleen yhteyttä vanhoihin kavereihin
  • Puhu kokemuksistasi ja tunteistasi kavereille, perheelle tai ammattiauttajille
  • Kirjoita paperille miltä sinusta tuntuu
  • Varmista että päivääsi kuuluu riittävästi lepoa ja riittävästi aktiivisuutta
  • Liiku enemmän
  • Harrasta enemmän, varsinkin jos voit tehdä sitä muiden kanssa tai kertoa siitä muille
  • Kehitä itseäsi jollakin uudella elämänalueella
  • Tee jotakin mistä nautit ja/tai mikä auttaa rentoutumaan
  • Rajaa netissä surffaten tai pelaten käyttämääsi aikaa, jos se ei aidosti auta sinua rentoutumaan
  • Hae vertaistukea (esim. Nyyti.fi)
  • Järkevöitä opiskelua:
  • Sopiva määrä kursseja
  • Sopiva määrä opiskelua päivässä (aloita pienestä määrästä, jos et pysty keskittymään)
  • Pidä taukoja, tee suunnitelma niistä
  • Vältä pakkolukemista, jos vointisi on heikko
  • Kokeile uusia paikkoja ja tapoja opiskelusi mahdollistamiseksi
  • Sovi itsesi kanssa lyhyen aikavälin tavoitteista
  • Tee realistinen aikataulu tilanteesi huomioonottaen

Kannattaa hakea apua!

Masennuksesta toipuminen on huomattavasti todennäköisempää, jos siihen saa apua.

Korkeakouluopiskelijana voit ottaa yhteyttä YTHS:ön tai opintopsykologiin.

Linkkejä

YTHS.fi

Nyyti.fi

Lue lisää ja tee masennustesti osoitteessa: Tohtori.fi/masennusklinikka/

 Tietoa netti- ja peliriippuvuuksista

Tälle sivustolle on koottu linkkejä ja tietoa netti- ja peliriippuvuukista, niiden tunnistamisesta ja hoidosta. Koska riippuvuuksilla on paljon yhteisiä nimittäjiä, tällä sivustola käsitellään muitakin riippuvuuksia.

Nettiriippuvuustesti

Tietoa netti- ja tietokonepeliriippuvuudesta

Oppimista helpottavia menetelmiä

Suurimpia esteitä opiskelulle ovat yleensä tiedon puute ja ennakkoluulot eikä pitkäkestoinenkaan mielenterveyteen liittyvä haittatekijä välttämättä vaikuta opiskeluun. Tiedon hankkiminen ja avoimen ilmapiirin luominen on tärkeää, jotta aiheesta uskaltaa keskustella. Avoin ja hyväksyvä ilmapiiri luodaan kaikkien aaltolaisten toiminnalla. Tervehtiminen, hymy ja kuulumisten kysely voi osoittautua yllättävän miellyttäväksi. Kokeile!

Opetuksen toteutus, ympäristön esteettömyys, palvelujen saavutettavuus, opiskelijan ja opettajan yksilölliset tarpeet ja vahvuudet vaikuttavat kokonaisuutena opiskelijan tuen tarpeeseen. Siksi opiskelijoiden kanssa on tärkeää keskustella elämäntilanteesta, opintojen tavoitteista ja opiskelukyvystä. Mielenterveysasioista puhuminen ei ole helppoa, mutta asioiden salaaminen, peittely ja arvailu kuormittaa kaikkia osallisia. Opettaja ja henkilökunnan edustaja voikin omalla esimerkillään rohkaista opiskelijoita avoimuuteen.

Opiskelu ja oppiminen sujuu esteettömällä kampuksella saavutettavassa toimintakulttuurissa: Kurssien suoritustavat ja määräajat ovat joustavia, aineistot ovat saatavilla verkossa ja tarjolla on yksilöllistä tukea.

HOPS-ohjauskeskustelut ja muut kahdenkeskiset tapaamiset ovat luontevia tilaisuuksia keskustella opiskelun ongelmista. Opiskelijan keskusteluun tuomat asiat otetaan vakavasti ja niitä käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Seuraavaksi muuta ohje opettajalle/HOPS-ohjaajalle keskustelun käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi:

  • Ole oma itsesi ammattilaisena 
  • Kerro avoimesti ja konkreettisesti, mistä olet huolissasi
  • Kysy onko opiskelijalla huolia tai ongelmia opiskelussa ja kuuntele - hän kertoo jos haluaa
  • Älä oleta tietäväsi miltä opiskelijasta tuntuu, mitä hän ajattelee tai mistä hänen käytöksensä johtuu
  • Kysy asioita suoraan ja avoimesti opiskelijan omaa kokemusta ja asiantuntijuutta kunnioittaen 
  • Kysy miten voisit auttaa
  • Keskustelkaa siitä saako opiskelija tukea jostakin muualta ja mitä mahdollisuuksia on tarjolla
  • Kerro mitä tukea Aallossa on tarjolla
  • Sopikaa säännöllisistä tapaamisista, joissa opiskelija voi kertoa kuulumisiaan
  • Kirjatkaa muistiin sovitut asiat