Työharjoittelu

[På svenska] [In English]

Muutoksia harjoitteluasioissa 1.8.2015 ja 1.1.2016:

  • 1.8.2015 alkaen harjoittelua voi sisällyttää  5 op (aiemmin 4 op) sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
  • 1.1.2016 harjoittelua ei enää erikseen hyväksytä ns. kansainvälisenä eli ulkomailla suoritettuna harjoitteluna.

Yleistä harjoittelusta

Sähkötekniikan korkeakoulu on 26.10.2015 hyväksynyt uuden ohjeistuksen koskien harjoittelua ja sen hyväksymistä osaksi tutkintoa

Harjoittelu ei ole pakollista, mutta se on suositeltavaa, koska se kehittää osaamista sekä rakentaa ammattillista identiteettiä. Harjoittelun kautta opiskelija saa mahdollisuuden luoda hyödyllisiä kontakteja työelämään. Opiskeluaikainen harjoittelu helpottaa valmistumisen jälkeistä työn löytämistä.

Harjoittelu sisällytetään tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin:

  • (TS2005/2011 V- tai W-moduuli ja TS-2013 ELEC.V- tai ELEC.E- opintokokonaisuus).

Harjoittelun hyväksyttäminen

Harjoittelun hyväksyttäminen tapahtuu palauttamalla Sähkötekniikan korkeakoulun opintotoimiston palvelupisteelle tai opintoneuvolaan (Maarintie 8):

Työtodistuksesta tulee selvitä työtehtävät ja työsuhteen kesto. Jos työsuhde ei ole ollut kokopäivätoiminen, viikkotuntimäärä tai vastaava on löydyttävä työtodistuksesta. Alkuperäinen työtodistus voidaan kopioida ja oikeaksi todistaa opintotoimistossa

Harjoitteluhakemuksia käsitellään n. kuukauden sisällä hakemuksen palauttamisesta. Harjoittelu on suositeltavaa hyväksyttää mahdollisimman pian sen suorittamisen jälkeen.

Harjoittelun hyväksyy korkeakoulun suunnittelija. Opastusta ja ohjeistusta harjoitteluasioista saa sekä opintotoimiston palvelupisteeltä että opintoneuvolasta.

Harjoitteluraportti

Harjoitteluraportin tarkoituksena on vahvistaa harjoittelun arvoa opintojen osana. Raportissa tulee käsitellä opiskelijan työtehtävät ja niiden liittyminen hänen opintoihinsa, työssä opitut asiat sekä kuvata oman työyksikön roolia osana organisaatiota. Raportin tulee myös sisältää huomioita esim. esimies-alaissuhteesta, työsuojelusta, organisaation rakenteesta, diplomi-insinöörin työroolista ja tehtävien hoidosta korostaen yleispäteviä havaintoja ja välttäen harjoittelupaikan arvostelua. Perusteltua kritiikkiä voi kuitenkin esittää.  

Raportissa voi lisäksi  käsitellä mm. seuraavia asioita: yrityksen historia, yritys tänään ja sen toiminnan tavoitteet ja tarkoitus, yrityksen organisaatio ja työntekijät, työolosuhteet työsuojelun kannalta kuten terveys- ja turvallisuusolosuhteet, koulutustoiminta yksikössä ja mahdollisesti yksikön ulkopuolella ja koulutuspohjan tarve eri tehtävissä (työn laatu ja työturvallisuuskysymykset huomioon ottaen).

Raportin oikeakielisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Harjoitteluraportin suositeltu pituus on 500-1000 sanaa.

Harjoittelu tekniikan kandidaatin tutkinnossa

Tekniikan kandidaatin tutkintoon voi sisällyttää asiantuntijuutta kehittävää (työympäristöharjoittelu) tai syventävää harjoittelua (ammattiharjoittelu). Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvän asiantuntijuutta kehittävän harjoittelun kautta opiskelijan on mahdollista tutustua oman alansa työympäristöön ja työskentelyolosuhteisiin. Harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija työympäristön esimies-alaishierarkiaan sekä tarjota opiskelijalle työntekijän näkökulma työympäristöön.

Harjoittelun on tarkoitus antaa valmiuksia oman alan työskentelyyn aidoissa työolosuhteissa. Soveltuvia työtehtäviä ovat esim. ylläpitotyöt, asennus- ja korjaustyöt sekä operaattoritehtävät. Ennen opiskelun alkua tehty harjoittelu voidaan hyväksyä kandidaatin tutkintoon sillä edellytyksellä, että harjoittelu täyttää yllä mainitut harjoittelulle asetetut vaatimukset.

Harjoittelua voi sisällyttää enintään 5 opintopistettä tekniikan kandidaatin tutkintoon.

Harjoittelu diplomi-insinöörin tutkinnossa

Diplomi-insinöörin tutkinnossa harjoittelun tavoitteena on asiantuntijuuden syventäminen (ammattiharjoittelu). Diplomi-insinöörin tutkintoon sisällytettävän harjoittelun tarkoituksena on tukea ja täydentää tutkintoon kuuluvia ammattiopintoja sekä syventää ammattitaitoa. Asiantuntijuutta syventävä harjoittelu on diplomi-insinööritasoisen työn tekemistä ohjattuna.

Ylemmän tutkinnon harjoittelun tulee pohjautua alan opintoihin, joten ylemmän tutkinnon harjoittelun voi tehdä pääsääntöisesti vasta kandidaattitutkinnon jälkeen. Ennen opiskelun alkua tehty harjoittelu voidaan hyväksyä diplomi-insinöörin tutkintoon sillä edellytyksellä, että harjoittelu täyttää yllä mainitut harjoittelulle asetetut vaatimukset. Esimerkiksi toisen vaiheen valinnassa valitut, jotka ovat suorittaneet ennen valintaa Aalto-yliopistoon kandidaatin tutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon ja suorittaneet työharjoitteluksi kelpaavia työtehtäviä, voivat hyväksyttää niitä harjoitteluksi.

Harjoittelua voi sisällyttää enintään 5 opintopistettä diplomi-insinöörin tutkintoon.

Kansainvälinen eli ulkomailla suoritettu harjoittelu

1.1.2016 alkaen ei Sähkötekniikan korkeakoulussa hyväksytä enää erikseen kansainvälistä eli ulkomailla suoritettua harjoittelua lisäpisteillä. Kaikki harjoittelu käsitellään asiantuntijuutta kehittävänä tai asiantuntijuutta syventävänä harjoitteluna.

Perustelut tälle on se, että kansainvälisen harjoittelun selkeä määritteleminen on muodostunut hankalaksi ja aiheuttanut haasteita opiskelijoiden tasapuolisessa kohtelussa tämän päivän kansainvälistyneessä työmaailmassa sekä opiskelijavalinnassa.

Harjoittelun opintopisteet

Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu vastaa yhden opintopisteen suoritusta. Harjoittelu voi olla myös osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Työviikot lasketaan normaalien kalenteriviikkojen mukaan. Tunti-/harjoitusassistentin tehtävissä 2 opetustuntia viikossa yhden periodin ajan vastaa 0,5 opintopistettä.

Vaatimukset harjoittelupaikan suhteen

Harjoittelupaikan hakeminen on osa työharjoittelua ja opiskelijat hankkivat harjoittelupaikat itse.

Harjoittelijalla tulee aina olla nimettynä harjoittelijan tehtäviin perehtynyt ohjaaja harjoittelupaikassa (TS2005/2011 14§ ja 25§ ja TS2013). Ohjaaja opastaa harjoittelijan työtehtäviin.

Asiantuntijuutta kehittäväksi harjoitteluksi katsotaan työskentely työntekijän asemassa tekniikan alalla, esim. sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, konepajassa,  koneiden ja kojeistojen asennustöissä, rakennustyömaalla, telakalla tai sairaalassa sekä bioalan teollisuudessa tai esim. kaupan alalla automaatio- ja ohjelmistotehtävissä.

Asiantuntijuutta syventävän harjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämässä tarvittavia valmiuksia ja opettaa soveltamaan teoreettisia perustietoja käytännön ratkaisuihin. Tähän soveltuvaksi harjoitteluksi katsotaan koulutusohjelman aineopintoihin liittyvä työskentely esim. erilaisissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä.

Asiantuntijuutta syventäväksi harjoitteluksi voi hyväksyttää myös tunti-/harjoitusassistentin tehtäviä. Tällöin kaksi tuntia viikossa yhden lukukauden ajan vastaa yhtä opintopistettä (2 tuntia viikossa yhden periodin ajan vastaa 0,5 opintopistettä). Myös tutkimusapulaisen tehtävät käyvät asiantuntijuutta syventäväksi harjoitteluksi.

Diplomityöhön, erikoistyöhön tai kandidaatin työhön tähtäävä tai tiiviisti niihin liittyvä työ ei käy harjoitteluksi. Myöskään varusmies- tai siviilipalvelusta ei hyväksytä harjoitteluksi.