På svenska | In English


Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa ko­miteassa 28.5.2018.

Selailtava versio:

 

Yleisiä säännöksiä

1 § Tehtävä

Aalto-korkeakoulusäätiön sääntöjen 3 §:n mu­kaisena yksikkönä Aalto-yliopiston sähköteknii­kan korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, toi­mii teknistieteellisellä koulutusalalla. Korkea­koulu harjoittaa alojensa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen yhdistyvää ylintä tutkinto-ope­tusta sekä tukee aloihinsa liittyvää Aalto-yli­opiston täydennyskoulutusta ja yhteiskunnallis­ta palvelutoimintaa Aalto-yliopiston strategis­ten linjausten mukaisesti. Korkeakoulun erityi­senä tehtävänä on luoda tieteellistä pohjaa alo­jensa teknologioiden uudistamiselle, uudistaa aloihinsa liittyviä teknologioita ja kouluttaa alo­jensa näkemyksellisiä osaajia. Tehtäväänsä suo­rittaessaan korkeakoulun tulee toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen kanssa.

Korkeakoulussa annetaan perus-, jatko- ja ai­kuiskoulutusta.

Korkeakoulussa voidaan suorittaa jäljempänä 2 §:ssä mainittuja tutkintoja sekä niihin kuulu­mattomia erillisiä opintoja ja opintokokonai­suuksia.

2 § Tutkinnot

Korkeakoulussa voidaan suorittaa

  1. alempana korkeakoulututkintona teknii­kan kandidaatin tutkinto;
  2. ylempänä korkeakoulututkintona diplo­mi-insinöörin tutkinto; sekä
  3. jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot.

Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tut­kinnoista 19. päivänä elokuuta 2004 anne­tussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) myö­hempine muutoksineen (tut­kintoasetus) sääde­tään ja Aalto-yliopiston ylei­sissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöis­sä sekä tässä säännössä määrätään.

Jatkotutkintoina korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja.

Jatkotutkintojen suorittamisesta säädetään Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä (OOS).

Tässä tutkintosäännössä jäljempänä tarkoite­taan alemmalla korkeakoulututkinnolla vain alempaa yliopistollista korkeakoulututkintoa ja ylemmäl­lä korkeakoulututkinnolla vain ylem­pää yliopis­tollista korkeakoulututkintoa.

3 § Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäm­inen

Alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoi­hin johtava koulutus suunnitellaan ja järjes­tetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttä­viin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusoh­jelmina.

Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteut­taa yhteistyönä yhden tai useamman Aalto-yli­opiston korkeakoulun tai muun yliopiston kans­sa.

4 § Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus

Opiskelijat otetaan suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkin­toja siten kuin opiskelijavalinnoista on erikseen säädetty.

Opiskelija, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, voi aloittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot suoritettuaan ensin kandidaatin tutkin­non tai vä­hintään 150 opintopistettä kandidaa­tin tutkin­toon sisältyviä opintoja.

Opiskelijat, joilla ei ole tutkinnonsuoritusoi­keutta Aalto-yliopistossa, voivat suorittaa kor­keakoulussa erillisiä opintoja haettuaan ensin niitä koskevan suoritusoikeuden korkeakoulun erik­seen määräämällä tavalla.

II Alempi korkeakoulu­tutkinto

5 § Alemman korkeakoulututkinnon ta­voitteet

Tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan kou­lutuksen tulee antaa opiskelijalle

  1. koulutusohjelman perus- ja pääaine­opinnoissa laaja perusteiden tuntemus hel­posti tunnistettavalla, kansainvälises­ti tunnetulla teknistieteellisellä alalla;
  2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tie­teellisiin työskentelytapoihin;
  3. edellytykset ylempään korkeakoulutut­kintoon johtavaan koulutukseen ja jat­kuvaan oppimiseen;
  4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tie­toa työelämässä; sekä
  5. riittävä viestintä- ja kielitaito.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin.

Ensimmäisessä momentissa esitettyjä tavoit­teita täsmennetään koulutusohjelmakohtaisesti ope­tussuunnitelmassa.

6 § Alemman korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne

Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavat opin­not koostuvat

  1. perusopinnoista (65–70 op.);
  2. pääaineen opinnoista (60–65 op.);
  3. sivuaineeen opinnoista (20–25 op.); sekä
  4. vapaasti valittavista opinnoista (25–30 op.).

Perusopintojen ja pääaineen yhteislaajuuden tu­lee olla 130 op sekä sivuaineen ja vapaasti va­littavien opintojen yhteisen laajuuden 50 op.

Pääaineen opinnot sisältävät kandidaatintyön (yhteensä 10 opintopistettä).

7 § Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 6 §:ssä tarkoitetut opinnot.

Tutkintoon sisältyvät opinnot määritellään tut­kintovaatimusten mukaisessa henkilökohtai­sessa opintosuunnitelmassa. 

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tut­kinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle ase­tetut tavoitteet sekä 13 §:ssä määritellyn kieli­taidon. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kyp­syysnäyte.

8 §  Opinnäyte

Kandidaatintyö tehdään kandidaattiseminaarin yhteydessä.

Kandidaatintyö laaditaan koulusivistyskielel­lä pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä myös muulla kielellä. Opiskeli­ja, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saa­nut koulusivistyksensä ulkomailla, voi kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi.

Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte. Se on pi­dettävä nähtävissä korkeakoulussa.

Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkempia ohjei­ta kandidaatintyöstä ja kandidaatintyön käsitte­lystä.

III Ylempi korkeakoulu­tutkinto

9 § Ylemmän korkeakoulututkinnon ta­voitteet

Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulu­tuksen tavoitteena on

  1. perehdyttää opiskelija syvällisesti koulu­tusohjelman pääaineen alaan ja antaa valmiudet ymmärtää oman alansa haas­teet käyttäjien, teknisten ja yhteiskun­nallisten järjestelmien sekä ympäristön nä­kökulmasta;
  2. antaa opiskelijalle edellytykset toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja ke­hittäjänä;
  3. antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien itse­näiseen soveltamiseen;
  4. antaa opiskelijalle valmiudet tieteelli­seen jatkokoulutukseen; sekä
  5. antaa opiskelijalle kieli- ja viestintätai­dot, jotka mahdollistavat oman alan tie­teellisen kehityksen seuraamisen ja tek­nillistieteelliseen keskusteluun osallistu­misen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntijuutta edellyt­tävien tehtäväalueiden käytäntöihin.

10 § Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne

Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opin­not koostuvat

  1. syventävistä opinnoista (85–95 op.); sekä
  2. vapaasti valittavista opinnoista (25–35 op.).

(4.11.2013)

Pääaineen opinnot sisältyvät syventäviin opin­toihin.

Koulutusohjelmaan voi sisältyä pakollinen si­vuaine (20–25 op), jolloin pääaineen laajuus on 40–45 op. (4.11.2013)

Syventäviin opintoihin sisältyy opinnäyte (30 opintopistettä).

11 § Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 10 §:ssä tarkoitetut opinnot.

Tutkintoon sisältyvät opinnot määritellään tut­kintovaatimusten mukaisessa henkilökohtai­sessa opintosuunnitelmassa.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tut­kinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut ta­voitteet sekä 13 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava kypsyysnäy­te.

12 § Opinnäyte

Diplomityö tehdään koulutusohjelman syventä­viin opintoihin liittyvästä aiheesta.

Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tek­niikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylem­mästä korkeakoulututkinnosta on suoritet­tu vä­hintään 45 opintopistettä.

Diplomityön aiheen ja kielen vahvistaa korkeakoulu opiskelijan hakemuksesta sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Diplomityön valvojan tulee kuulua Aalto-yliopiston johtosäännön 16 §:ssä tarkoitettuun professorikuntaan. Erityisestä syystä valvojana voi toimia myös korkeakoulun muu päätoiminen professori tai lehtoriurajärjestelmään nimitetty yliopistonlehtori tai vanhempi yliopistonlehtori. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto.

Diplomityön määräaika on yksi vuosi. Jos diplo­mityötä ei esitetä tarkastettavaksi määrä­aikaan mennessä, opiskelijan tulee hakea kor­keakoululta diplomityön aihetta uudelleen.

Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus.

Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti korkeakoululta.

Diplomityö on julkinen opinnäyte. Se on pi­dettävä nähtävissä korkeakoulussa.

Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkempia ohjei­ta diplomityöstä ja diplomityön käsittelys­tä.

IV Alempaa ja ylempää korkeakoulutut­kintoa koskevat yhteiset säännökset

13 § Kielitaito

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään kor­keakoulututkintoon sisältyvissä opin­noissa tai muulla tavalla osoittaa saavutta­neensa:

  1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittav­asta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mu­kaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikie­lisessä viranomaisessa ja joka on tar­peen oman alan kannalta; sekä
  2. vähintään yhden vieraan kielen sel­laisen taidon, joka mahdollistaa oman alan ke­hityksen seuraamisen ja kansainvälises­sä ympäristössä toimi­misen.

Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksens­ä muulla kuin suomen tai ruotsin kie­lellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään korkeakoulututkint­oon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneen­sa ainoastaan 1 mo­mentin 2 kohdassa edel­lytetyn kielitaidon.

Korkeakoulu voi vain erityisestä syystä va­pauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kieli­taitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Jos alempaa korkeakoulututkintoa suoritta­valta opiskelijalta ei vaadita 1 momentin 1 koh­dan mukaisen kielitaidon osoittamista 2 mo­mentin perusteella tai hänet on vapautettu sen kotimai­sen kielen taidon osoittamisen osalta, jossa hä­nen on osoitettava tyydyttävä suullinen ja kirjal­linen taito, opiskelijan tulee suorittaa 2 opinto­pisteen laajuiset kieliopinnot valitsemas­saan kielessä.

14 § Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen

Edellä 13 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla perehtyneisyyttä opin­näytteen alaan osoittava kypsyysnäyte sillä koti­maisella kielellä, jolla opiskelija on saanut kou­lusivistyksensä.

Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alem­paa korkeakoulututkintoa varten antamas­saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoit­taa sitä enää ylempää korkeakoulututkintoa varten an­nettavassa kypsyysnäytteessä.

Edellä 13 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteel­la vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimai­sen kielen kurssi tai toisen yliopiston tai kor­keakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman kor­keakoulututkinnon suorittamisen yhteydes­sä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydes­sä.

Kun opiskelijalta ei vaadita 13 §:n 1 momen­tissa tarkoitettua kielitaitoa, korkeakoulu mää­rää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

15 § Vieraan kielen taidon osoittaminen

Opiskelijan tulee osoittaa 13 §:n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetus­suunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjalli­nen ja suullinen taito.

Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi tai kurssit.  Näissä opin­noissa painotetaan koulutusalan kielen hallin­taa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kieles­sä käytössä kielitaidon osoittamista varten eri­tyinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoit­taa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla ky­seinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut kieli­taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman kor­keakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.

16 § Muut opinnot

Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja ylem­pään korkeakoulututkintoon voi sisältyä asian­tuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoitte­lun sisällöstä ja laajuudesta määrätään opetus­suunnitelmassa.

V Erinäiset säännökset

17 § Ohjelman johtaja

Koulutusohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja ke­hittämisestä.

18 § Koulutusohjelman opetussuunnitel­ma

Koulutusohjelman opetussuunnitelma on koko­naisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteis­tä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan.

Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisäl­tää ainakin:

  1. koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä tieteelliset ja ammatilliset valmiu­det; 
  2. koulutusohjelman opintokokonaisuu­det ja niiden osaamistavoitteet sekä
  3. kunkin kurssin nimen, laajuuden opin­topisteinä, ajoituksen, osaamista­voitteet, olennaisen sisällön, opetusme­netelmät, opetuskielen, arviointimene­telmät, ar­vosteluasteikon, vastuuopetta­jan ja vas­taavan laitoksen tai vastaavan yksi­kön.

19 § Opintosuoritusten arviointi

Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään ope­tussuunnitelmassa määriteltyjä arviointimene­telmiä. 

Jos opetussuunnitelmassa määritelty kurssin ar­viointimenetelmä on kirjallinen tai suullinen kuulustelu, sen suoritusmahdollisuus on järjes­tettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tällöin ope­tussuunnitelmasta poistettavasta kurssista jär­jestetään suoritusmahdollisuuksia ainakin seu­raavan lukuvuoden ajan.

Korkeakoulu voi edellyttää opiskelijan osal­listuvan uudelleen kurssin opetukseen, mikäli opis­kelija on yrittänyt kaksi kertaa kurssin suo­ritusta ilman hyväksyttyä arvosanaa.

Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viik­koa ennen koetilaisuuden järjestämistä. Il­moittautuminen katsotaan kokeeseen osallistu­miseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen al­kamista.

20 § Opintojen ohjaus

Jokaisella alempaa tai ylempää korkeakoulutut­kintoa opiskelevalla opiskelijalla  tulee olla hä­nen opintojaan ohjaava tuutoriopettaja, jonka korkeakoulu nimeää. Tuutoriopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto.

Osana opintojen ohjausta jokaisen opiskeli­jan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunni­telma (HOPS), jonka korkeakoulu vahvistaa. HOPS on opiskelijan itselleen laatima suunni­telma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kes­tosta. HOPS laaditaan opetussuunnitelman pohjalta.

Opintojen ohjauksen tavoitteena on tukea opis­kelijan opiskeluvalintojen tekemistä, opin­tojen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aika­taulussa ja urasuunnittelua.

21 § Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hy­väkseen toisessa Aalto-yliopiston korkeakou­lussa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yli­opistossa taikka muussa oppilaitoksessa suo­rittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tut­kintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisil­la opinnoilla. Korkeakoulu päättää asiasta kir­jallisen hakemuksen perusteella.

22 § Arvosanat

Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkin­noissa sekä jatkotutkinnoissa käytetään hyväk­sytysti osoitetuista tiedoista ar­vosanoja 1–5. Edellä mainittuja arvosanoja käy­tetään myös hyväksytystä kandidaatintyöstä ja diplomityös­tä. Lisäksi perustellusta syystä voi­daan opetus­suunnitelmassa asianomaisella huo­mautuksella varustettujen kurssien osalta käyt­tää hyväksy­tysti osoitetuista tiedoista arvosanaa hyväksyt­ty.

Jos opiskelija on osoittanut alempaan tai ylem­pään tutkintoon sisältyvillä opintosuori­tuksillaan erinomaisia tietoja ja opinnäyttees­sään eri­tyistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan asianomaista tutkintoa koskevassa tut­kintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erin­omaisesti. Erinomaisesti mainin­nan anta­misesta päättää korkeakoulu. Maininta voi­daan antaa, jos tutkintoon kuuluvien kurs­sien (poislukien opinnäyte) opintopistemäärillä pai­notettu keski­arvo ja opinnäytteen arvosana ovat vähintaan 4,0.

23 § Opintosuoritusten voimassaolo

Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon voi sisällyttää enintään seitsemän vuotta vanho­ja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Pe­rustellusta syystä tätä pidemmästä voimassa­olosta päättää korkeakoulu.

Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot ovat voimassa toistaiseksi.

24 § Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

25 § Siirtymäsäännökset

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa sekä alempaa että ylem­pää korkeakoulututkin­toa opiskelemaan hyväksytty saa 31. päivään lo­kakuuta 2016 asti opiskella siinä järjestykses­sä kuin sähkötekniikan korkeakoulun 7. päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyssä tutkintosään­nössä on määrätty. Tämän jälkeen opiskelija siirre­tään ilman eri hakemusta opiskelemaan tässä tutkin­tosäännössä määritellyn tutkintoraken­teen mu­kaisesti.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkin­toa opiskelemaan hyväksyttyjen ylempään kor­keakoulututkintoon johtava ohjelma määräytyy tämän tutkintosäännön mukaan. Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa opintonsa aloit­taneet siirtyvät opiskelemaan ylempää korkea­koulututkintoa lähinnä vastaavaan ylempään kor­keakoulututkintoon johtavaan ohjelmaan tai sen pääaineeseen.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkin­toa opiskelemaan hyväksytyt voivat hakemuk­sesta siirtyä opiskelemaan tämän tutkintosään­nön mukaisesti korkeakoulun tarkemmin mää­räämällä tavalla.

Ne tohtoriopiskelijat, jotka ovat saaneet opin­to-oikeuden filosofian tohtorin tutkintoon en­nen 1.8.2013, voivat suorittaa filosofian tohto­rin tut­kinnon.