Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö (voimassa 1.8.2013 alkaen)

[På svenska] [In English]

Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013.
(Muutokset 4.11.2013, 18.5.2015 ja 14.11.2016 mukaan lukien)

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö (pdf)

Selailtava versio:

1 Yleisiä säännöksiä

1 § Tehtävä

Aalto-korkeakoulusäätiön sääntöjen 3 §:n mukaisena yksikkönä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, toimii teknistieteellisellä koulutusalalla. Korkeakoulu harjoittaa alojensa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen yhdistyvää ylintä tutkinto-opetusta sekä tukee aloihinsa liittyvää Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta ja yhteiskunnallista palvelutoimintaa Aalto-yliopiston strategisten linjausten mukaisesti. Korkeakoulun erityisenä tehtävänä on luoda tieteellistä pohjaa alojensa teknologioiden uudistamiselle, uudistaa aloihinsa liittyviä teknologioita ja kouluttaa alojensa näkemyksellisiä osaajia. Tehtäväänsä suorittaessaan korkeakoulun tulee toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen kanssa.

Korkeakoulussa annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta.

Korkeakoulussa voidaan suorittaa jäljempänä 2 §:ssä mainittuja tutkintoja sekä niihin kuulumattomia erillisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia.

2 § Tutkinnot

Korkeakoulussa voidaan suorittaa

  1. alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto;
  2. ylempänä korkeakoulututkintona diplomi-insinöörin tutkinto; sekä
  3. jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot.

Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) myöhempine muutoksineen (tutkintoasetus) säädetään ja Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä sekä tässä säännössä määrätään.

Jatkotutkintoina korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja.

Tässä tutkintosäännössä jäljempänä tarkoitetaan alemmalla korkeakoulututkinnolla vain alempaa yliopistollista korkeakoulututkintoa ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla vain ylempää yliopistollista korkeakoulututkintoa.

3 § Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen

Alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina.

Jatkotutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään tohtorinkoulutusohjelmassa tutkimusalakohtaisesti.

Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun tai muun yliopiston kanssa.

4 § Opiskelijavalinta ja opinto-oikeus

Opiskelijat otetaan suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoja siten kuin opiskelijavalinnoista on erikseen säädetty.

Opiskelija, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, voi aloittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot suoritettuaan ensin kandidaatin tutkinnon tai vähintään 150 opintopistettä kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja.

Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi jatko-opinto-oikeus samaan koulutusalaan.

Opiskelijat, joilla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta Aalto-yliopistossa, voivat suorittaa korkeakoulussa erillisiä opintoja haettuaan ensin niitä koskevan suoritusoikeuden korkeakoulun erikseen määräämällä tavalla.

2 Alempi korkeakoulututkinto

5 § Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet

Tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle

  1. koulutusohjelman perus- ja pääaineopinnoissa laaja perusteiden tuntemus helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla;
  2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin;
  3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
  4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä
  5. riittävä viestintä- ja kielitaito.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin.

Ensimmäisessä momentissa esitettyjä tavoitteita täsmennetään koulutusohjelmakohtaisesti opetussuunnitelmassa.

6 § Alemman korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne

Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat

  1. perusopinnoista (65-70 op.);
  2. pääaineen opinnoista (60-65 op.);
  3. sivuaineeen opinnoista (20-25 op.); sekä
  4. vapaasti valittavista opinnoista (25-30 op.).

Perusopintojen ja pääaineen yhteislaajuuden tulee olla 130 op sekä sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteisen laajuuden 50 op.

Pääaineen opinnot sisältävät kandidaatintyön (yhteensä 10 opintopistettä).

7 § Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 6 §:ssä tarkoitetut opinnot.

Tutkintoon sisältyvät opinnot määritellään tutkintovaatimusten mukaisessa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut tavoitteet sekä 13 §:ssä määritellyn kielitaidon. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte.

8 § Opinnäyte

Kandidaatintyö tehdään kandidaattiseminaarin yhteydessä.

Kandidaatintyö laaditaan koulusivistyskielellä pääaineen alaan liittyvästä aiheesta.Opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä myös muulla kielellä.Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, voi kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi.

Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte. Se on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa.

Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita kandidaatintyöstä ja kandidaatintyön käsittelystä.

3 Ylempi korkeakoulututkinto

9 § Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet

Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on

  1. perehdyttää opiskelija syvällisesti koulutusohjelman pääaineen alaan ja antaa valmiudet ymmärtää oman alansa haasteet käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;
  2. antaa opiskelijalle edellytykset toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä;
  3. antaa opiskelijalle valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien itsenäiseen soveltamiseen;
  4. antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen; sekä
  5. antaa opiskelijalle kieli- ja viestintätaidot, jotka mahdollistavat oman alan tieteellisen kehityksen seuraamisen ja teknillistieteelliseen keskusteluun osallistumisen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntijuutta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin.

10 § Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne

Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat

  1.  syventävistä opinnoista (85–95 op.); sekä
  2.  vapaasti valittavista opinnoista (25–35 op.).
    (4.11.2013)

Pääaineen opinnot sisältyvät syventäviin opintoihin.

Koulutusohjelmaan voi sisältyä pakollinen sivuaine (20–25 op), jolloin pääaineen laajuus on 40–45 op. (4.11.2013)

Syventäviin opintoihin sisältyy opinnäyte (30 opintopistettä).

11 § Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 10 §:ssä tarkoitetut opinnot.

Tutkintoon sisältyvät opinnot määritellään tutkintovaatimusten mukaisessa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 13 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte.

12 § Opinnäyte

Diplomityö tehdään koulutusohjelman syventäviin opintoihin liittyvästä aiheesta.

Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 opintopistettä.

Diplomityön aiheen ja kielen vahvistaa korkeakoulu opiskelijan hakemuksesta sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Diplomityön valvojan tulee kuulua Aalto-yliopiston johtosäännön 16 §:ssä tarkoitettuun professorikuntaan. Erityisestä syystä valvojana voi toimia myös korkeakoulun muu päätoiminen professori tai lehtoriurajärjestelmään nimitetty yliopistonlehtori tai vanhempi yliopistonlehtori. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto.

Diplomityön määräaika on yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, opiskelijan tulee hakea korkeakoululta diplomityön aihetta uudelleen.

Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus.

Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti korkeakoululta.

Diplomityö on julkinen opinnäyte. Se on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa.

Korkeakoulu antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita diplomityöstä ja diplomityön käsittelystä.

4 Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa koskevat yhteiset säännökset

13 § Kielitaito

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

  1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
  2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan 1 momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon.

Korkeakoulu voi vain erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Jos alempaa korkeakoulututkintoa suorittavalta opiskelijalta ei vaadita 1 momentin 1 kohdan mukaisen kielitaidon osoittamista 2 momentin perusteella tai hänet on vapautettu sen kotimaisen kielen taidon osoittamisen osalta, jossa hänen on osoitettava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, opiskelijan tulee suorittaa 2 opintopisteen laajuiset   kieliopinnot valitsemassaan kielessä.

14 § Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen

Edellä 13 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan osoittava kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä.

Edellä 13 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen yliopiston tai korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.

Kun opiskelijalta ei vaadita 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, korkeakoulu määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

15 § Vieraan kielen taidon osoittaminen

Opiskelijan tulee osoittaa 13 §:n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito.

Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi tai kurssit.  Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.

16 § Muut opinnot

Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelun sisällöstä ja laajuudesta määrätään  opetussuunnitelmassa.

5 Jatkokoulutus

17 § Jatkokoulutuksen järjestäminen

Korkeakoulun järjestämä jatkokoulutus on tieteellistä jatkokoulutusta. Jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään korkeakoulun tohtoriohjelmassa tutkimusalakohtaisina kokonaisuuksina, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tehtäväalueella.

Korkeakoulu päättää jatkokoulutuksen tutkimusaloista ja vahvistaa niistä vastaavat professorit. Tutkimusalasta vastaavaksi professoriksi voidaan nimetä professoreiden urajärjestelmässä oleva korkeakoulun professori.

18 § Jatkokoulutuksen tavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

  1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
  2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
  3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

19 § Jatkokoulutuksen opinnot

Jatkokoulutuksen opinnot suoritetaan opintokokonaisuuksina. Opinnoissaan jatkokoulutukseen hyväksytyn tulee:

  1. suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tieteelliseen työskentelyyn valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista ja tutkimustiedon välittämistä (5-20 op); ja
  2. perehtyä laajemmin ja syvällisemmin kuin peruskoulutuksessa johonkin tutkimusalaan (20-35 op).

Edellä mainittujen opintojen laajuus on yhteensä 40 opintopistettä.

Korkeakoulu voi jäljempänä 21 §:ssä ja 23 §:ssä mainittujen tutkintojen suorittamista varten määrätä jatkokoulutukseen hyväksytylle tarvittaessa myös muita opintoja suoritettavaksi.

20 § Opintojen sisältö ja opinnäyte

Korkeakoulu vahvistaa opiskelijan tutkimusalan ja yhden tutkimusalasta vastaavista professoreista opiskelijan jatko-opintojen vastuuprofessoriksi. Erityisistä syistä jatko-opintojen toiseksi vastuuprofessoriksi voidaan nimetä professori, joka ei vastaa tutkimusalasta.

Korkeakoulu vahvistaa edellisen pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohtien opintokokonaisuuksien sisällön vastuuprofessorin esityksen perusteella.

Korkeakoulu hyväksyy opiskelijan hakemuksesta jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytteen aiheen, määrää vastuuprofessorin ja yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää opinnäytteen kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna tekniikan tohtorin tutkinto tai muu vastaava yliopistollinen jatkotutkinto. Vastuuprofessori voi tarvittaessa toimia myös ohjaajana.

Osasuorituksina jatkotutkintoa varten voidaan hyväksyä sellaisia opiskelijan ennen alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamia soveltuvia kursseja, jotka eivät sisälly alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon, kuin myös muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa yliopistoissa suoritettavia soveltuvia kursseja.

21 § Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen

Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee:

  1. suorittaa 19 §:ssä tarkoitetut opinnot; sekä
  2. laatia lisensiaatintutkimus.

22 § Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Lisensiaatintutkimuksen muodon osalta noudatetaan sitä, mitä tutkintoasetuksen (794/2004) 23 §:n 4 momentissa on säädetty.

Lisensiaatintutkimus esitellään korkeakoulussa. Korkeakoulu määrää opiskelijan hakemuksesta lisensiaatintutkimukselle tarkastajan ja pyytää lausunnon tarkastajalta sekä opiskelijan vastuuprofessorilta. Opiskelijalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa lausunnoista. Tämän jälkeen korkeakoulu päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman perusteltua syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun työ ja hakemus on jätetty korkeakoululle.

23 § Tohtorin tutkinnon suorittaminen

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee:

  1. suorittaa joko tekniikan lisensiaatin tutkinto tai 19 §:ssä tarkoitetut opinnot;
  2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä
  3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.

24 § Väitöskirja

Väitöskirja tehdään opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta.

Väitöskirjan muodon osalta noudatetaan sitä, mitä tutkintoasetuksen (794/2004) 22 §:n 3 momentissa on säädetty.

Väitöskirja on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävänä korkeakoulussa.

Korkeakoulu antaa tarkempia määräyksiä väitöskirjan käsikirjoituksesta ja käsittelystä.

25 § Julkaisuluvan myöntäminen

Tohtorin tutkinnon suorittajan on julkaisuluvan saamiseksi toimitettava väitöskirjan käsikirjoitus ja siihen liittyvä julkaisulupahakemus korkeakoululle.

Saatuaan käsikirjoituksen ja hakemuksen korkeakoulu päättää esitarkastukseen lähettämisestä ja esitarkastajien valinnasta.

Korkeakoulu hankkii ja käsittelee esitarkastajien lausunnot väitöskirjan käsikirjoituksesta. Opiskelijalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa esitarkastajien lausunnoista.

Korkeakoulu päättää julkaisuluvan myöntämisestä saatuaan esitarkastajien lausunnot.

Julkaisulupahakemuksen käsittely ei saa kestää ilman perusteltua syytä kauempaa kuin neljä kuukautta siitä, kun käsikirjoitus ja hakemus on jätetty korkeakoululle.

26 § Väitöstilaisuus

Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka ajankohdan ja siinä käytettävän kielen sekä kustoksen ja yhden tai kaksi vastaväittäjää määrää korkeakoulu. Jos erityisestä syystä vastaväittäjä on toiminut esitarkastajana, nimetään lisäksi toinen vastaväittäjä.

Väitöskirjan muodostava työ tai työt on pidettävä korkeakoulussa tarkastamista varten nähtävänä vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta.

Korkeakoulu antaa tarkemmat määräykset väitöstilaisuuden järjestelyistä ja kulusta.

27 § Väitöskirjan hyväksyminen

Julkisen tarkastuksen jälkeen on korkeakoulun määräämän vastaväittäjän tai, jos heitä on kaksi, kummankin yhdessä tai erikseen, kahden viikon kuluessa annettava korkeakoululle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava korkeakoululle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen hylkäämisestä ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä sekä tohtorinkoulutusneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen.

Korkeakoululle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin korkeakoulun määräämässä ajassa.

Tämän jälkeen korkeakoulu päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta.

6 Erinäiset säännökset

28 § Ohjelman johtaja

Koulutusohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Korkeakoulun tohtoriohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä.

29 § Koulutusohjelman opetussuunnitelma

Koulutusohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan.

Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin:

  1. koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä tieteelliset ja ammatilliset valmiudet;
  2. koulutusohjelman opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet sekä
  3. kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, ajoituksen, osaamistavoitteet, olennaisen sisällön, opetusmenetelmät, opetuskielen, arviointimenetelmät, arvosteluasteikon, vastuuopettajan ja vastaavan laitoksen tai vastaavan yksikön.

30 § Opintosuoritusten arviointi

Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään opetussuunnitelmassa määriteltyjä arviointimenetelmiä.

Jos opetussuunnitelmassa määritelty kurssin arviointimenetelmä on kirjallinen tai suullinen kuulustelu, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tällöin opetussuunnitelmasta poistettavasta kurssista järjestetään suoritusmahdollisuuksia ainakin seuraavan lukuvuoden ajan.

Korkeakoulu voi edellyttää opiskelijan osallistuvan uudelleen kurssin opetukseen, mikäli opiskelija on yrittänyt kaksi kertaa kurssin suoritusta ilman hyväksyttyä arvosanaa.

Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista.

31 § Opintojen ohjaus

Jokaisella alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalla opiskelijalla  tulee olla hänen opintojaan ohjaava tuutoriopettaja, jonka korkeakoulu nimeää. Tuutoriopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto.

Jokaisella jatko-opiskelijalla on vastuuprofessori, joka vasta jatko-opiskelijan ohjausjärjestelyistä. Jatko-opiskelijan ohjauksesta annetaan erilliset määräykset.

Osana opintojen ohjausta jokaisen opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka korkeakoulu vahvistaa. HOPS on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. HOPS laaditaan opetussuunnitelman pohjalta.

Opintojen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan opiskeluvalintojen tekemistä, opintojen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aikataulussa ja urasuunnittelua.

32 § Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Korkeakoulu päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella.

33 § Arvosanat

Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa sekä jatkotutkinnoissa käytetään hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanoja 1-5. Edellä mainittuja arvosanoja käytetään myös hyväksytystä kandidaatintyöstä ja diplomityöstä. Lisäksi perustellusta syystä voidaan opetussuunnitelmassa asianomaisella huomautuksella varustettujen kurssien osalta käyttää hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanaa hyväksytty.

Jos opiskelija on osoittanut alempaan tai ylempään tutkintoon sisältyvillä opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja opinnäytteessään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan asianomaista tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti maininnan antamisesta päättää korkeakoulu. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien kurssien (poislukien opinnäyte) opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja opinnäytteen arvosana ovat vähintaan 4,0.

Jatkotutkinnossa käytetään hyväksytystä lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta sekä 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuista opintokokonaisuuksista arvosanoja kiittäen hyväksytty ja hyväksytty.

Edellisessä momentissa tarkoitetusta opintokokonaisuudesta annetaan arvosana kiittäen hyväksytty, mikäli opintokokonaisuuden kurssien opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0.

34 § Opintosuoritusten voimassaolo

Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon voi sisällyttää enintään seitsemän vuotta vanhoja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Perustellusta syystä tätä pidemmästä voimassaolosta päättää korkeakoulu.

Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot ovat voimassa toistaiseksi.

35 § Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.

36 § Siirtymäsäännökset

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa sekä alempaa että ylem¬pää korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytty saa 31. päivään lokakuuta 2016 asti opiskella siinä järjestyksessä kuin sähkötekniikan korkeakoulun 7. päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyssä tutkintosäännössä on määrätty. Tämän jälkeen opiskelija siirretään ilman eri hakemusta opiskelemaan tässä tutkintosäännössä määritellyn tutkintorakenteen mukaisesti.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksyttyjen ylempään korkeakoulututkintoon johtava ohjelma määräytyy tämän tutkintosäännön mukaan. Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa opintonsa aloittaneet siirtyvät opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa lähinnä vastaavaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan ohjelmaan tai sen pääaineeseen.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytyt voivat hakemuksesta siirtyä opiskelemaan tämän tutkintosäännön mukaisesti korkeakoulun tarkemmin määräämällä tavalla.

Ne tohtoriopiskelijat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkintoon ennen 1.8.2013, voivat suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon.

Ennen 1.8.2012 jatko-opintonsa aloittaneet voivat suorittaa tutkintonsa ennen 1.8.2012 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisesti 31.12.2015 saakka.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa tutkimusalasta vastaavaksi professoriksi nimetty henkilö voi toimia tutkimusalasta vastaavana professorina toimikautensa loppuun asti.