På svenska | In English


 Pohdintaa ja ymmärrystä painottava opiskelu

Onko tavoitteesi opiskelussa ymmärtää syvällisesti opiskeltavat asiat? Pyritkö yhdistämään opiskeltavat asiat mielekkääksi omakohtaiseksi kokonaisuudeksi? Yritätkö ymmärtää ilmiöiden taustoja ja yleisiä periaatteita? Huomaatko kysyväsi usein opiskellessasi miksi kysymyksiä? Huomaatko usein miettiväsi, mistä tieto oikein tulee ja miten asiat ja ilmiöt on oikein saatu selville? Teetkö omakohtaisia muistiinpanoja / käsitekarttoja / alleviivauksia kun opiskelet? Keskusteletko usein opiskeltavista asioista kavereittesi kanssa tai sovellatko oppimaasi käytännön ongelmien ratkaisemiseen? Mikäli vastasit kyllä edellisiin kysymyksiin, käytät pohdintaa ja ymmärrystä painottavaa lähestymistapaa opiskeluun. Tällainen opiskelutapa on usein aika työläs, mutta johtaa pitkällä aikavälillä hyviin oppimistuloksiin. Joskus voi olla tarkoituksenmukaista tehdä opintoja hieman pinnallisemmin, jotta opiskelu ei käy liian raskaaksi, mutta ymmärtäminen ja kriittisen ajattelun oppiminen on yliopisto-opiskelun ydintä. Mikäli tällainen opiskelutapa on sinulle vieras, voit alkaa sitä harjoittelemaan vaikkapa seuraavalla tekniikalla:

  1. Muuta kurssikirjan tai luennon pää- ja alaotsikot omakohtaisiksi kysymyksiksi
  2. Vastaa kysymyksiin aluksi lyhyesti omasta päästäsi
  3. Hahmottele tämän perusteella mitä tiedät aiheesta ja mitä et, ja tee epäselvistä kohdista itsellesi uusia kysymyksiä
  4. Lähde kahlaamaan kurssikirjaa tai luentoa ja yritä löytää vastauksia näihin kysymyksiin.
  5. Kirjaa itsellesi mitä uutta opit? Heräsikö sinulle uusia kysymyksiä, joihin et vielä tiedä vastausta? Syvenny seuraavaksi näihin kysymyksiin. Joko pääsit kiinni syvenevään tiedonrakenteluun ja nauttimaan siitä riemusta, kun oppii uusia asioita kunnolla.
 Suunnitelmallinen opiskelu

Käytätkö paljon aikaa ja vaivaa opiskeluun? Teetkö selvät opiskelusuunnitelmat ja mietitkö tarkasti miten käytät vuorokautesi tunnit? Pyritkö olemaan järjestelmällinen ja systemaattinen opiskelija? Onko sinulle tärkeää, että teet opiskelut aikataulujen mukaan? Mikäli vastasit kyllä edellisiin kysymyksiin, sinulla on suunnitelmallinen lähestymistapa opiskeluun. Tällainen suunnitelmallisuus on hyvin keskeinen opiskelutaito yliopistossa, sillä akateeminen työskentely on usein itsenäistä ja vaatii hyviä itsensä johtamisen taitoja. Ei olekaan ihme, että suunnitelmalliset opiskelijat ovat usein hyvin opinnoissa menestyviä.

Mikäli et ole tottunut vielä suunnittelemaan omaa opiskeluasi, kannattaa sen harjoittelu aloittaa hetimiten. Paljon hyviä vinkkejä saat näiden sivustojen Itsensä johtaminen ja ajanhallinta -osiosta.

 Yksittäisiä tietoja painottava opiskelu

Näyttäytyykö yliopisto-opiskelu sinulle sarjana toisistaan irrallisia ulkoa muistettavia asioita? Onko tavoitteesi opiskellessa osata asiat lähinnä tentissä / kokeessa ja unohtaa ne sitten? Ajatteletko, että opettajat tietävät asiat ja kirjoista löytyy faktat ja sinun tehtäväsi on opiskelijana muistaa ja opetella faktat sellaisena kuin ne kirjoissa ja luennoilla esiintyvät? Onko tapanasi tankata opittavia asioita yhä uudestaan, jotta muistaisit ne? Onko opiskelusi usein pelkkää lukemista tai kuuntelua tai annettujen tehtävien tekemistä? Tuntuuko sinusta, että sinun on vaikea saada opittavia asioita hallintaan? Jos vastasit kyllä edellisiin kysymyksiin, käytät todennäköisesti yksittäisiä tietoja painottavaa lähestymistapaa opiskeluun. Tällainen lähestymistapa saattaa toimia kohtalaisesti vaikkapa lukiossa tai jossain yksittäisellä yliopistokurssilla, joka ei ole sinulle kovin tärkeä ja merkityksellinen. Mutta jos koko yliopisto-opiskelusi näyttäytyy tällaisena, on todennäköistä, että sinulla on vaikeuksia opiskelussa.

Joskus tällainen opiskelutapa on perintöä lukio-opiskelusta tai johtuu kiireestä. Joskus tällaiseen opiskelutapaan johtaa heikot pohjatiedot tai omat uskomukset siitä, että en ole riittävän hyvä opiskelija. Joskus taas raskas elämäntilanne saattaa johtaa siihen, että ei ole voimia opiskella asioita monipuolisesti ja syvällisesti vaan ulkolukua painottaen.

Yliopisto-opiskelussa on hyvin tärkeää, ettei yritäkään oppia ulkoa. Tärkeämpää on hahmottaa, mikä opetettavassa asiassa on keskeistä ja pyrkiä ymmärtämään se. Samoin tärkeää on yhdistää opettavia asioita kokonaisuuksiksi ja pyrkiä näkemään yksittäisten asioiden taakse ja oppia näkemään yleisiä lainalaisuuksia tai periaatteita. Mikäli sinusta tuntuu, että juuri nyt sinulla ei ole aikaa tai voimavaroja syvälliseen opiskeluun, kannattaa miettiä mistä aikaa ja voimavaroja opiskelulle löytyisi. Mikäli sinulla on aikaa ja voimavaroja opiskeluun, mutta opiskelusi on siltä yksittäisiä tietoja painottavaa, voit alkaa harjoittelemaan toisenlaista tapaa suhtautua opiskeluun seuraavilla menetelmillä:

  • Etsi tietoa siitä, mikä kursseilla tai harjoituksissa on keskeistä. Kurssien keskeiset asiat pitäisi olla avattuna opinto-oppaissa, kurssimateriaalissa, myös opettajat ja usein myös kurssin jo käyneet opiskelijat tietävät mikä on oleellista ja mikä ei.
  • Rakenna omaa ymmärrystäsi keskeisistä asioista piirtämällä, kirjoittamalla tai kaavioita hahmottamalla.
  • Harjoittele kysymään kysymyksiä opiskeltavasta asiasta ja vastaa kysymyksiin aluksi itse ja etsi sitten puuttuvaa tietoa eri lähteistä: oppikirjoista, kavereilta, opettajilta, netistä…

Yritä selvittää, mistä oppikirja tieto oikein tulee, kuka tekstin on kirjoittanut ja mitä hän on yrittänyt viestiä?

 Matematiikan opiskelu

Useiden koulutusohjelmien perusopintoihin kuuluu matematiikan opintoja. Koska nämä opinnot aiheuttavat monille opiskelijoille aluksi päänvaivaa, matematiikan opiskelua käsitellään tässä osiossa erillisenä kokonaisuutena.

Hyväksi matematiikan opiskelijaksi oppiminen vaatii harjoittelua.  Matematiikan kurssit koostuvat monesta eri palasesta: luennoista, laskuharjoituksista ja kurssimateriaalista. Nämä osiot tukevat toisiaan. Matematiikassa uusi tieto rakentuu aina vanhan päälle ja siksi jatkuva harjoittelu on tärkeää. Laskuharjoituksia kannattaa tehdä säännöllisesti koko kurssin ajan. Porukalla opiskelu parantaa oppimistuloksia. Laskutupa auttaa pulmakohdissa.

Harjoittele sopivissa paloissa ja säännöllisesti

On parempi opiskella kohtuullisia määriä usein kuin suuria määriä harvoin. Aivot oppivat toistosta, eivätkä voi omaksua suurta määrää tietoa syvällisesti yhdellä kertaa. Ne tehtävät, joita et osannut laskea ennen laskuharjoituksia, kannattaa laskea vielä harjoitusten jälkeen uudestaan. Älä tyydy malliratkaisuihin, vaan ratkaise tehtäviä itse. Oppiminen vaatii laskurutiinia.

Yhdessä opiskelu kannattaa

Matematiikan opiskelun ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista. Pääset parempiin oppimistuloksiin, kun opiskelet yhdessä muiden kanssa. Yhdessä sovittu opiskeluaika motivoi ryhtymään työhön. Kokemusten ja opiskeluniksien vaihtaminen tukee oppimista ja jaksamista, ja koululla on mukavampi olla, kun opiskelukaverit ovat tuttuja. Omien ratkaisujen perusteleminen toisille kehittää myös omaa ajattelua. Yhdessä opiskellessa kaikkien kannattaa ratkaista tehtävää samaan aikaan keskustellen samalla siitä, miten ratkaisuun päädytään. Tehtävän pilkkominen osiin niin, että yksi ihminen tekee aina yhden vaiheen ja ratkaisu kootaan lopuksi yhteen, ei ole paras tapa hyödyntää ryhmässä oppimista.

Jos et ymmärrä, kysy

Kaikille käy jossain vaiheessa opiskelua niin, että jonkin asian oppiminen tuntuu kovasta yrityksestä huolimatta liian vaikealta. Silloin pitää pyytää apua. Kysy opiskelukavereilta, opettajilta tai ohjaajilta rohkeasti. Mene Laskutupaan. Pyydä apua niin kauan, että ymmärrät. Mieti, voisiko oppimisen hankaluus johtua siitä, että jokin edeltävä osataito on jäänyt omaksumatta tai vaatii vielä harjoitusta.

Laskutuvassa voi laskea yksin tai yhdessä matematiikan tehtäviä. Paikalla on myös assistentti, joka auttaa opiskelijoita

Matematiikan opiskelun ja kertaamisen tueksi:

Khan Academy

math.duke.edu

How to learn math

Lukion matematiikan kertaamiseen: Pikku-M

 Opinnäytetyön kirjoittaminen

Kandit, dipat ja gradut ovat usein yliopisto-opiskelun suuritöisimpiä ponnistuksia, joihin liittyy monenlaisia odotuksia, uskomuksia ja kokemuksia. Kun näitä kirjoitustöitä aloittelee, on hyvä muistaa, että opinnäytetyötä aloittaessa ei tarvitse vielä tietää, miten opinnäytetyötä tehdään. Kun työ on valmis, voit olla varma, että tiedät sen tekemisestä riittävästi! Alussa riittää, että alat sitä tekemään.

Lopputyön kirjoittajille on tehty lukuisia oppaita, joista saa hyvin vinkkejä kirjoittamiseen ja kirjoitusprosessiin. Hyvä opas on esimerkiksi Kimmo Svinhufvudin Gradutakuu

Pidä kuitenkin mielessä, että lopputyöt eivät valmistu oppaita lukemalla, vaan tekemällä ja kirjoittamalla. Jos lopputyöprosessi on syystä tai toisesta jumissa, hae matalalla kynnyksellä apua: (opiskelu)kavereilta, ohjaajilta, opettajilta, sukulaisilta tai vaikkapa opintopsykologilta.

 Muistin merkitys opiskelussa

Tuntuuko joskus, ettei opiskeltava asia pysy muistissa? Vai kävikö sittenkin niin, ettei se tarttunut sinne alun perinkään? Mitä muistaminen oikeastaan on, ja kuinka sitä voisi parantaa?

Mitä muisti on ja paljonko sinne mahtuu?

Muisti liittyy kiinteästi oppimiseen ja opiskeluun. Muistin ajatellaan jakautuvan lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin. Työmuisti prosessoi aisteista ja säilömuistista tulevaa tietoa kunnes se joko tallentuu pitkäkestoiseen muistiin tai katoaa mielestä. Tiedon ylläpito työmuistissa on edellytys ajattelulle, päättelylle, oppimiselle ja ongelmanratkaisulle.

Työmuistin kapasiteetti on rajoitettu. Pystymme pitämään työmuistissa eli tietoisen käsittelyn alaisena vain noin 5 - 7 yksikköä tietoa. Työmuisti on käytössä esimerkiksi silloin, kun toistelet kuulemaasi puhelinnumeroa mielessäsi etsiessäsi kynää ja paperia. Työmuistista on kyse silloinkin, kun yrität ratkaista matematiikan tehtävää mielessäsi ilman apuvälineitä. Tiedon syvällinen oppiminen edellyttää, että se prosessoidaan sellaiseen muotoon, että se siirtyy työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoisen muistin kapasiteetin ajatellaan olevan rajaton.

Missä vika, kun muistaminen on vaikeaa?

Muistin kapasiteetti vaihtelee hieman yksilöstä toiseen. Kun opiskellessa on vaikea muistaa asioita, kyse ei yleensä kuitenkaan ole muistin kapasiteetin ongelmasta. Usein pulma on opiskelutekniikassa. Yliopistossa opiskeltavat aineistot ovat yleensä niin laajoja, että ne on oppimisprosessin aikana työstettävä mielessään sellaiseen muotoon, että ne tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin ja ovat sieltä palautettavissa ja sovellettavissa. Prosessoinnin lisäksi myös tarkkaavaisuus ja oma vointi vaikuttavat muistamiseen merkittävästi.

Kuinka opiskeltavaa ainesta sitten kannattaa prosessoida, jotta muistaminen helpottuu? Ulkoluku voi toimia pienten irrallisten asioiden muistamisessa, mutta ei pidemmän päälle. Pitkäkestoiseen muistiin siirtämiseksi tietoa kannattaa soveltaa ja linkittää aiemmin opittuun jo opiskeluvaiheessa. Kun opiskellessasi pohdit, mihin jo ennalta osaamiisi asioihin aihe voisi liittyä, mitä jo tiedät siitä, tai mitä et vielä tiedä, luot muistillesi jo valmiiksi muistamispolkuja. Autat myöhempää mieleenpalautusta myös jos keksit, miksi opiskeltava asia on tärkeä, mitä hyötyä siitä on, tai miten se voisi liittyä omaan elämääsi.

Tarkkaavaisuus vaikuttaa muistamiseen: Harhaileeko ajatus luennolla tai tenttiin lukiessa? Jos huomio on muualla kuin opiskeltavassa asiassa, muistiin ei todennäköisesti tartu juuri mitään. Tarkkaavuuden vaihtelu eri tilanteissa on normaalia. Tarkkaavuuteen vaikuttavat esimerkiksi asian kiinnostavuus, ympäristön ärsykkeet ja oma vireystila. Mikä sitten voisi auttaa keskittymään? On parasta laittaa ylimääräiset mobiililaitteet ja muut häiritsevät ärsykkeet pois käden ulottuvilta. Jos voit luennolla jo kuunnellessasi tehdä muistiinpanoja opetuksesta, se tukee sekä keskittymistä että oppimista. Jos taas muistiinpanojen tekeminen häiritsee kuunteluasi, voit koettaa pitää vireyttä yllä vaikkapa piirtelemällä tai puristelemalla käsissäsi sinitarraa tai stressipalloa. Tällöin olisi oppimisen kannalta hyvä, jos sinulla olisi mahdollisuus tutustua luennon materiaaleihin jo etukäteen. Itsenäisessä opiskelussa on suositeltavaa välttää tuntikausien yhtäjaksoista tauotonta lukemista, ja muistaa pitää pieniä taukoja säännöllisesti. Kiinnitä myös huomiota tilaan, jossa opiskelet. Minkälainen äänimaalima, ergonomia, valaistus, lämpötila siellä on? Auttaisiko paikan vaihtaminen keskittymistä? Saatko opiskeltua paremmin koululla vai kotona vai sopisiko sinulle parhaiten, että vaihtelet paikkaa?  Kannattaa myös kokeilla yksin pänttäämisen sijaan opiskelua ryhmässä.

Myös fyysinen vointisi ja tunnetilasi vaikuttavat siihen, kuinka tehokkaasti jaksat prosessoida asioita muistin tallennettavaksi. Jos olet väsynyt tai mieli on matalalla, asioiden muistaminen on vaikeampaa. Jos uniongelmat, uupumus, masentunut olo tai muut huolet haittaavat jatkuvasti asioiden muistamista ja opiskelua, on hyvä pohtia, mikä siihen auttaisi. Mielen hyvinvoinnista voit lukea Mieleterveystalo -sivustolta ja tukea opiskelukyvyn ylläpitämiseen saa opintopsykologilta ja YTHS:ltä.

Muistiniksejä:

• Harjoittelun jaksottaminen: Useissa tutkimustuloksissa on saatu viitteitä siitä, että kannattaa opiskella mieluummin pitkällä aikavälillä pienissä pätkissä kuin käyttää sama aika lukemiseen yhtäjaksoisesti tai vain pieniä taukoja sisältäen. Esimerkiksi vieraan kielen sanojen opettelu vie kauemmin aikaa, jos sen tekee viimeisenä iltana kuin jos sanojen opettelun jaksottaisi usealle päivälle. Jaksottaminen auttaa meitä myös muistamaan opiskeltua asiaa kauemmin kuin jos asia on opeteltu viime tinkaan.


• Ymmärtäminen on tehokkaampaa kuin mekaaninen kertaaminen: Merkitysten analysoimisen on todettu olevan voimakkaasti yhteydessä muistamiseen. Tämä pätee sekä tilanteissa joissa pyrimme oppimaan että tilanteissa joissa tapahtuu tahatonta oppimista. Esimerkiksi opimme hyvin asioita tahattomasti, jos olemme analysoineet asian merkitystä (Kalakoski, 2007). Usein puhummekin siitä, että ymmärtäminen tehostaa oppimista.


• Muistivihjeet helpottavat mieleen palautusta: Erilaisten muistivihjeiden tekeminen ja asioiden kytkeminen toisiinsa auttaa mieleen palauttamista. Tehokkainta on kytkeä joku opeteltava kokonaisuus samaan mielikuvaan kuin muodostaa useita erillisiä mielikuvia.

• Luo muistisääntöjä (esim. kitaran kielet ovat erkin auto datsun g hajosi eilen)
• Luo mielikuvia
• Keksi avainsanoja. Voit myös rakentaa avainsanojen ympärille miellekarttoja.
• Sijoita asiat tietylle reitille tai paikkaan. Tekniikan opiskelu vaati harjoittelua ja sen käyttö automatisoituu harjoittelun myötä. Edellytyksenä on kuitenkin, että käytät samaa reittiä tai paikkaa.
• Keksi asioille erilaisia yhteyksiä tai liitä ne tuntemaasi asiaan (esim. matto kirjoitetaan englanniksi auto+lemmikki eli carpet)
• Liitä asia jotenkin itseesi tai omaan kokemukseesi
• Tee tiivistelmä lukemisen jälkeen, selaile tai muistele sisältöjä

Muistiinpanojen tekeminen: http://thestudentpower.com/wp-content/uploads/2015/12/SQ3R-Infographic.jpg


Lähteet:

Hakkarainen, K.,  Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY
Kalakoski, V. (2007). Muistikirja. Helsinki: Edita.