På svenska | In English

Paranna opiskeluasi itsearvioimalla ja itseopiskelemalla! Seuraavat verkkopalvelut ovat maksuttomia, ja niitä voi käyttää anonyymisti.

 Paranna opiskeluasi itsearviomalla ja itseopiskelemalla

Paranna opiskeluasi itsearvioimalla ja itseopiskelemalla! Seuraavat verkkopalvelut ovat maksuttomia, ja niitä voi käyttää anonyymisti.

  • Omaa opiskelukykyä lisäävien asioiden pohtimisen voi aloittaa vaikkapa SYL:n tekemän videon vinkkien avulla.
  • Oiva on hyvinvointiohjelma, josta saat tukea stressinhallintaan, mielialan säätelyyn, ahdistuneisuuteen ja unettomuuteen.
  • YTHS:n I love arki verkkosivulta löydät vinkkejä mm. stressinhallintaan, ravitsemukseen ja liikuntaan.
  • YTHS; verkkosivut jännittämisestä http://www.yths.fi/jannittaa/miten-jannittamista-voi-helpottaa
  • Testaa, oletko introvertti http://www.tietoisestiintrovertti.fi/cheekin-introversiotesti/
  • Kaipaatko juttuseuraa? Kiinnostaako ajatusten vaihto mukavassa seurassa, rennolla otteella? Haluatko jakaa kokemuksia toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken? Etsitkö tietoa mielen hyvinvoinnista tai välineitä hyvään oloon ja rentoutumiseen. Entä olisitko itse kiinnostunut tuottamaan sisältöä aihepiiriin liittyen?

    Kaikkea tätä ja paljon muuta löydät osoitteesta: www.nyyti.fi. Tapoja osallistua on monia. Tule mukaan!

  • Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvistä asioista voi keskustella Suomen mielenterveysseuran ylläpitämässä Sekasin-chatissä ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten kanssa. Palvelu on auki ma-pe klo 7-24 ja viikonloppuisin klo 15-24.
  • Urasuunnittelun työkirja (Aalto CareerWeb, vaatii kirjautumisen) tarjoaa osaamiseen, motivaatioon, omiin vahvuuksiin ja toimintasuunnitelman tekemiseen liittyviä pohdintatehtäviä.

Haluatko kokeilla mindfulness-harjoituksia?

 Mindfulness-harjoituksia

Alla olevista linkeistä voit ladata psykologien Merita Petäjän ja Minna Nevalan tekemiä mindfulness-harjoituksia (audio). Harjoitukset on laadittu ensisijaisesti Aalto yliopiston mindfulness-työpajojen tueksi, mutta voit hyödyntää niitä myös itsenäisesti omatoimisessa mindfulness-harjoittelussa.

Arjen pysaytys.mp3_Intosta.mp3

Rauhan mielikuva.mp3_Intosta.mp3

Mindfulness kehon tiedostaminen.mp3_intosta.mp3

3_vaiheinen_hengitys.MP3

hengitykseen_ankkuroituminnen.MP3

 Kiukun käsittely: tätä harjoitusta voit käyttää kiukun tai ärtymyksen käsittelyyn jonkin näitä tunteita herättäneen tilanteen jälkeen.

kiukunkäsittely.MP3


 

Itsemyötätuntoharjoituksia

Myötätuntoinen hetki itselle.mp3

Meren aallot hengitys.mp3

myötätuntoinen ystävä.mp3


metta-meditaatio.mp3

Itseen kohdistuva myötätunto auttaa meitä huomaamaan paremmin omat vaikeat tunteemme ja antaa keinoja käsitellä näitä tunteita. Näin hyvinvointimme lisääntyy ja meillä on enemmän voimavaroja tehdä haluamiamme asioita. Itsemyötätunto muodostuu kolmesta osa-alueesta:

  • ystävällisyys ja lämmin suhtautuminen itseä kohtaan silloin kun koemme vaikeita tunteita ja kärsimme
  • kokemus siitä, että vaikeudet ja kärsimys on osa ihmisyyttä ja muutkin kokevat samoja tunteita
  • hyväksyvä tietoinen läsnäolo ja omien kokemusten havainnointi sellaisina kuin ne ovat

Opiskelutaidot-sivuilta voit lukea lisää itsemyötätunnosta.  

 

Mitä mindfulness on?

Termi tarkoittaa tietoista, hyväksyvää läsnäoloa. Tilaa, joka sallii kaikki tuntemukset. Tätä harjoitellaan kiinnittämällä huomio asioiden kokemiseen. Ei analysoida, vaan havaitaan.

Ihmisluonnolle on ominaista seilata menneessä ja tulevassa, muistella ja huolehtia. Mindfulness menetelmänä kutsuu meidät takaisin tähän hetkeen, uudestaan ja uudestaan. Hyväksyvä, tietoinen läsnäolo herättää ihmisen olemaan nykyhetkessä ja aistimaan sitä tietoisesti sellaisena kuin se on. Ajatellaan, että näin voimme saada kosketuksen syvimpään itseemme.

Mindfulnessin avulla opitaan erottamaan, mistä milloinkin on kyse. Se edistää elämänhallintaa; emme vain ajelehdi tuntemuksesta toiseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki tunteet ja ajatukset voi oppia tiedostamaan sellaisina kuin ne ovat. Sitten niiden annetaan vain olla. Kun kiusaavia ärsykkeitä ei jää vatvomaan, ne lopulta menettävät voimansa.

Tietoisessa läsnäolossa on kyse siitä että

  • tutkiskelemme itseämme, keitä oikein olemme
  • miten näemme maailman ja paikkamme siinä
  • opettelemme arvostamaan jokaisen elämämme hetken rikkautta
  • ennen kaikkea kyse on siitä, että olemme yhteydessä itseemme

Pystyykö kuka tahansa tietoiseen läsnäoloon? Ihmiset sekoittavat usein mindfulnessin rentoutumiseen tai johonkin muuhun erityiseen olotilaan, joka ihmisen täytyy saavuttaa tai joka hänen täytyy kokea. Kerran tai kaksi yritettyään ja huomattuaan, ettei saavuttanut mitään tai tuntenut oloansa mitenkään erityiseksi, ihminen saattaa ajatella, ettei hänestä ole tähän. Tietoisuustaitojenharjoittamisessa ei ole kyse siitä, että tuntisi olonsa jotenkin erityiseksi. Kyse on siitä, että tunnet olosi juuri sellaiseksi kuin tunnet. Kyse ei ole mielen tyhjentämisestä tai hiljentämisestä, vaikka hiljaisuuden tila usein syveneekin. Rentoutuminen ei ole itse tarkoitus, vaikka se saattaa myös tulla sivutuotteena.

Lisää mindfulness-harjoituksia löytyy Suomen mielenterveysseuran sivuilta, Oiva - hyvinvointiohjelmasta ja Itsemyötätunto -sivustolta. 

Etsitkö rentoutusharjoituksia?

 Rentoutus

Rentoutuksella on useita positiivisia vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Tutkimusten mukaan rentoutumisen harjoittelu voi auttaa mm. ahdistuksen tunteisiin, erilaisiin kiputiloihin ja univaikeuksiin. Rentoutumisen avulla voit tehostaa opiskeluasi ja selkeyttää ajatuksiasi.

Rentoutuminen on motorinen kehon taito, jossa voi harjoittelun avulla tulla taitavammaksi. Jotta se voisi onnistua silloin kun olosi on stressaantunut, rentoutumista olisi aluksi hyvä harjoitella valmiiksi rauhallisemmassa olotilassa. Aina rentoutuminen ei onnistu yhtä hyvin. Silloinkin on kuitenkin hyödyllistä pyrkiä laskemaan stressin tasoa edes hiukan. Rentoutumisen oppimiseen vaikuttaa se, minkälainen on aiemmin saavuttamasi tietoisuus kehosi tilasta. Kyse on siis oppimisesta harjoittelun kautta. Rentoutuminen on taito, jonka kaikki voivat oppia.

Rentoutumisen harjoittelulla ei ole haittavaikutuksia. Jos kuitenkin tunnet olosi jostakin syystä epämukavaksi harjoitellessasi, tee harjoitus vain niiltä osin kuin se sinulle sopii.

Käytä tätä rentoutusmenetelmää aina silloin, kun haluat pysähtyä ja rauhoittaa oloasi. Harjoituksessa keskitytään hengitykseen ja eri kehon osien rentouttamiseen yhdistellen eri rentoutustekniikoita. Jos haluat lisää tietoa rentoutuksesta, voit ottaa yhteyttä opintopsykologeihin.

Lataa rentoutusaudio tästä linkistä!

Kaipaatko vinkkejä urasuunnitteluun? Ks. Urasuunnittelutehtäviä -osio