Paljonko on sopiva määrä opintoja?

Opintojen suunnittelu

Ensimmäisen kerran opiskelija laatii itselleen opintosuunnitelman opintojen alussa. Opintosuunnitelmaa laatiessaan opiskelijan olisi hyvä tutustua tutkinnon rakenteeseen, erilaisiin moduuleihin ja kursseihin sekä kurssien esitietovaatimuksiin. Opintojen alkuvaiheessa opiskelija ei hahmota vielä omaa opiskelualaansa tai sitä mikä häntä kiinnostaa ja valitettavan monilla opiskelijoilla tämä opintojen alussa tehty suunnitelma jää myös opintojen viimeiseksi. Tarkempaa ajankäyttösuunnitelmaa ei luoda ohjatusti missään vaiheessa ja useimpien opiskelijoiden ajansuunnittelu jääkin ainoastaan luento- ja tenttiaikojen merkitsemiseen kalenteriin. Omaa opintosuunnitelmaa tehdessä kannattaa kirjata itselle lukujärjestykseen paitsi opetus myös itsenäisesti tehtävä työskentely. Korkeakouluopinnoissa karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että itsenäiseen työskentelyyn menee vähintään sen verran aikaa viikossa kuin kyseisellä kurssilla on ohjattua opetusta. Vaihtelua on toki kurssi- ja ainekohtaisesti. Esimerkiksi matematiikassa ja ohjelmoinnissa harjoitusten tekemiseen on monesti varattava aikaa jopa kokonainen päivä.

Opintosuunnitelman ja ajankäyttösuunnitelman toisiinsa integroiminen ja jatkuva päivitys edistää tavoitteellista, päämääräsuuntautunutta opiskelua. On hyvä huomata, että monilla pienillä ratkaisuilla voi olla varsin kauaskantoisetkin seuraukset. Hyvällä suunnittelulla vältetään päällekkäin menevät kurssit, töiden kasaantuminen ja liiallisen stressin syntyminen.

Sopiva opintomäärä vaihtelee yksilöllisesti. Sopiva opiskelumäärä riippuu muun muassa omista tavoitteista ja elämäntilanteessa sekä opiskeltavasta alasta. Tällä hetkellä korkeakoulututkintojen tulisi olla suoritettavissa viidessä vuodessa, joka tarkoittaa 30 opintopistettä lukukaudessa (60 opintopistettä lukuvuodessa). Keskimääräiset vuosittaiset opintopistekertymät olivat vuonna 2013 Tekniikan korkeakouluilla 47,2 op, Kauppakorkeakoululla 59,5 op ja Taiteiden ja suunnittelun korkekoululla 49,6 op.

Oma tavoite, elämäntilanne ja opintomäärä

Oma tavoitteen asettelu myös vaikuttaa siihen, mikä on sopiva määrä opintoja. Opiskelija, jolle on tärkeää suorittaa paljon kursseja, mutta arvosanalla ei ole niin merkitystä, voi usein opiskella enemmän kursseja lukukaudessa kuin sellainen opiskelija, joka ehdottomasti haluaa pyrkiä tiettyyn suoritustasoon (esimerkiksi nelosen keskiarvoon). Toiset taas opiskelevat enemmän oppimisen vuoksi ja toiset taas opiskelevat enemmän arvosanojen ja opintopistekertymien vuoksi. Jos pyrkii hyvin täydelliseen suoritukseen joka kurssilla, ei kursseja mahdu opintosuunnitelmaan yhtä paljon kuin sellaisella opiskelijalla, joka asettaa hyvinkin erilaisia kurssikohtaisia tavoitteita itselleen. Monesti kannattaa myös miettiä priorisointia. Omien tulevaisuuden tavoitteiden kannalta tärkeät kurssit kannattaa opiskella huolellisemmin kuin esimerkiksi kurssit, joista tietää, että ne eivät ole yhtä merkityksellisiä.

Elämäntilanne vaikuttaa myös siihen, paljonko on sopiva määrä opintoja. Monet elämänmuutokset voivat viedä niin paljon energiaa, että se väkisinkin vaikuttaa opiskeluvauhtiin. Väliaikaisesti ihminen pystyy myös suoriutumaan omilla äärirajoillaan ja saamaan paljon aikaiseksi, mutta on huomioitava, että äärirajoilla ei voi toimia kovin kauan. Katso tarkemmin stressistä Nyytin sivuilta.