På svenska | In English


Akateemisten asiain komitean päätös 17.11.2020

Muutokset 26.10.2021, 16.11.2021 ja 5.4.2022 mukaan lukien.

Tämä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö on annettu Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen 43§:n perusteella

1 Yleiset säännökset

1 § Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus järjestetään siten kuin Aalto-yliopiston (jäljempänä ”yliopisto”) yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen 3 §:ssä ja tässä tutkintosäännössä määrätään.

2 § Koulutusohjelman johtaja ja opintokokonaisuuden vastuuhenkilö

Koulutusohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä.

Jokaisella opintokokonaisuudella on kokonaisuudesta vastaava henkilö, joka vastaa kokonaisuuden opetuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä.

Yliopisto voi antaa tarkemmat ohjeet koulutusohjelman ja opintokokonaisuuden vastuuhenkilön roolista ja tehtävistä.

3 § Opintojen aloittaminen

Opiskelijoille myönnetään oikeus suorittaa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa yliopiston valintaperusteiden mukaisesti.

Opiskelija aloittaa tutkinnon suorittamisen otettuaan vastaan opiskelupaikan yliopistossa.

Opiskelijan, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, opinto-oikeus ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen alkaa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Opintojen suorittaminen voi edellyttää voimassa olevaa opinto-oikeutta siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

4 § Opintojen vanhentuminen

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi kuulua enintään seitsemän vuotta vanhoja opintosuorituksia tai opintokokonaisuuksia. Korkeakoulu voi hyväksyä perustellusta syystä tätä vanhempia opintoja osaksi tutkintoa. Mikäli korkeakoulu on myöntänyt opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen, tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset eivät vanhene tänä aikana.

Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot eivät vanhene.
Hyväksytty opinnäytteen suoritus ei vanhene.

2 Alempi korkeakoulututkinto

5 § Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle

1) koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;
2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;
3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä
5) riittävä viestintä- ja kielitaito.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tarkemmat koulutusohjelmakohtaiset osaamistavoitteet kuvataan opetussuunnitelmissa.
Osaamistavoitteissa huomioidaan Aalto-yliopiston monialaisuus.

6 § Alemman korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne

Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä.

Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet, joiden yhteislaajuus on 180 opintopistettä:

  • koulutusohjelman yhteiset opinnot mukaan lukien viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaine ja sen laajuuteen mukaan laskettava opinnäyte sekä kypsyysnäyte
  • sivuaine sekä
  • vapaasti valittavat opinnot

Opintokokonaisuuksiin sisältyvät yhteensä 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopintotasoiset opinnot, joista perusopintojen osuus on vähintään 25 opintopistettä. Opinnäyte ja seminaari ovat yhteislaajuudeltaan 10 opintopistettä. Vapaasti valittavista opinnoista voi muodostua opiskelijalle toinen sivuaine.

Erityisen pätevyyden antavien tutkintojen opintokokonaisuudet voivat poiketa edellä mainitusta siten kuin niistä erikseen säädetään.

Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua. Harjoittelun sisällöstä ja laajuudesta määrätään opetussuunnitelmassa.

Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä kansainvälisiä opintoja. Kansainvälisistä opinnoista voi muodostua myös oma sivuaine, joka määritellään opetussuunnitelman yhteydessä.

Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

Alakohtaisissa tutkintorakenteissa määritellään eri opintokokonaisuuksien opintopistemäärät.

Kotimaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyönä toteutettavissa koulutusohjelmissa tai Aalto-yliopiston monialaisissa koulutusohjelmissa voidaan poiketa 6a-6e §:ien mukaisista alakohtaisista tutkintorakenteista.

Jos opiskelija on osoittanut alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvillä opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja, voidaan asianomaista tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Maininnan antamisesta yliopisto antaa erilliset määräykset.

6 a § Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (31.7.2022 saakka)

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 78 opintopistettä mukaan lukien 18 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 54 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 18-30 opintopistettä
  • vapaasti valittavat opinnot 18-30 opintopistettä

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon taloustieteen kandidaattiohjelmassa kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 81 opintopistettä mukaan lukien viestinnän ja kielen opinnot 12 opintopistettä
  • pääaineen opinnot 60 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 24 -30 opintopistettä
  • vapaasti valittavat opinnot 9-15 opintopistettä

6 a § Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (1.8.2022 alkaen)

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 80-90 opintopistettä mukaan lukien 11-18 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 50-60 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 18-30 opintopistettä
  • vapaasti valittavat opinnot 10-24 opintopistettä

Yhteisten opintojen ja pääaineen yhteisen laajuuden tulee olla 130-140 opintopistettä sekä sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteisen laajuuden 40-50 opintopistettä.

(16.11.2021) (5.4.2022)

6 b § Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne (31.7.2022 saakka)

Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 26 opintopistettä mukaan lukien 9 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 111 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 15–43 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot enintään 28 opintopistettä opiskelijan sivuaineen laajuudesta riippuen

6 b § Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne (1.8.2022 alkaen)

Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 26 opintopistettä mukaan lukien 9 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 111 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 18–43 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot enintään 25 opintopistettä opiskelijan sivuaineen laajuudesta riippuen

(16.11.2021)

6 c § Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne (kuvataidekasvatuksen pääaine) (31.7.2022 saakka)

Kuvataidekasvatuksen pääaineen opiskelijoilla taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 26 opintopistettä mukaan lukien 9 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 86 opintopistettä
  • opettajan pedagogiset opinnot 25 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 15–43 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot enintään 28 opintopistettä opiskelijan sivuaineen laajuudesta riippuen

Kuvataidekasvatusta pääaineenaan opiskeleva voi suorittaa sivuaineen 60 opintopisteen laajuisena, mikäli hän suorittaa kaksoiskelpoisuuden tuottavan pitkän 60 opintopisteen laajuisen sivuaineen.
Tällöin pääaineen opintojen laajuus on 69 opintopistettä ja opiskelija käyttää sivuaineeseen sivuaineen opintojen lisäksi vapaasti valittavat opinnot.

Muilta osin noudatetaan taiteen kandidaatin tutkinnon rakenteita koskevia periaatteita.

6 c § Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne (kuvataidekasvatuksen pääaine) (1.8.2022 alkaen)

Kuvataidekasvatuksen pääaineen opiskelijoilla taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 26 opintopistettä mukaan lukien 9 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 86 opintopistettä
  • opettajan pedagogiset opinnot 25 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 18–43 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot enintään 25 opintopistettä opiskelijan sivuaineen laajuudesta riippuen

(16.11.2021)

Kuvataidekasvatusta pääaineenaan opiskeleva voi suorittaa sivuaineen 60 opintopisteen laajuisena, mikäli hän suorittaa kaksoiskelpoisuuden tuottavan pitkän 60 opintopisteen laajuisen sivuaineen.
Tällöin pääaineen opintojen laajuus on 69 opintopistettä ja opiskelija käyttää sivuaineeseen sivuaineen opintojen lisäksi vapaasti valittavat opinnot.

Muilta osin noudatetaan taiteen kandidaatin tutkinnon rakenteita koskevia periaatteita.

6 d § Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne (insinöörialat)

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 65-70 opintopistettä mukaan lukien 5 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 60-75 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 20-25 opintopistettä
  • vapaasti valittavat opinnot 15-30 opintopistettä

Yhteisten opintojen ja pääaineen yhteisen laajuuden tulee olla 130-140 opintopistettä sekä sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteisen laajuuden 40-50 opintopistettä.

6 e § Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne (arkkitehtuuri ja maisema- arkkitehtuuri) (31.7.2022 saakka)

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 23 opintopistettä mukaan lukien 6 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 117 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 15–40 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot enintään 25 opintopistettä opiskelijan sivuaineen laajuudesta riippuen

6 e § Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne (arkkitehtuuri ja maisema- arkkitehtuuri) (1.8.2022 alkaen)

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • yhteiset opinnot 23 opintopistettä mukaan lukien 6 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot
  • pääaineen opinnot 126 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 18–31 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot enintään 13 opintopistettä opiskelijan sivuaineen laajuudesta riippuen

(16.11.2021)

7 § Opinnäyte alemmassa korkeakoulututkinnossa

Tutkintoon kuuluu kandidaatintyö ja sen tekemistä tukemista seminaari.

Opiskelija saa ohjausta opinnäytteen tekemiseen.

Kandidaatintyön arvostelussa käytetään arvosteluasteikkoa 0(hylätty)/ 1(välttävä)/2(tyydyttävä)/3(hyvä)/4(kiitettävä)/5(erinomainen), jossa 5 on korkein arvosana (16.11.2021).

Kandidaatintyö on julkinen asiakirja. Se on pidettävä sähköisessä muodossa saatavilla yliopistossa.

Kandidaatintyö tehdään koulutusohjelman tutkintokielellä. Erityisestä syystä tutkintokieleltään suomen- ja/tai ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa voidaan kandidaatintyö tehdä englanniksi.

Rehtori tai määräämänsä voi antaa kandidaatintyöstä ja sen arvioinnista tarkempia ohjeita.

3 Ylempi korkeakoulututkinto

8 § Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle

1) koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;
2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;
3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;
4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tarkemmat koulutusohjelmakohtaiset osaamistavoitteet kuvataan opetussuunnitelmissa. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi tutkinnolla on työelämävalmiuksiin tähtääviä taidollisia tavoitteita.
Osaamistavoitteissa huomioidaan Aalto-yliopiston monialaisuus.

8 a § Kauppatieteiden maisterin tutkinnon tavoitteet

Kauppatieteen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on:

1) Kauppatieteiden tuntemus: maisteriohjelman erikoistumisalueen syvällinen tuntemus sekä mahdollisten sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien erinomainen tuntemus;
2) Taito analysoida ja ratkaista ongelmia: taidolliset ja tiedolliset valmiudet, joita edellytetään vaativissa johtamis- tai asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä;
3) Tieteellinen ajattelukyky: valmiudet tuottaa ja soveltaa kauppatieteellisen alan tietoa itsenäisesti, antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4) Valmiudet tarkastella asioita etiikan, kestävän kehityksen ja kansainvälisyyden näkökulmasta;
5) Erinomainen viestintä- ja tiimityöskentelytaito.

8 b § Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteet

Taiteen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on:

1) rakentaa alan hyvä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen, eettinen ja käytännöllinen osaaminen sekä taiteiden alan yleistuntemus;
2) antaa edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön kestävän kehityksen periaatteita soveltaen ja monialaiseen yhteistyöhön sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen;
3) antaa valmiudet hoitaa itsenäisesti ja yhteistyössä vaativia oman alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviä ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä;
4) antaa valmiudet taiteen tohtorin tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen;
5) antaa hyvä viestintä- ja kielitaito taiteiden alan tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

8 c § Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet

Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on

1) Oman koulutusalan tuntemus: koulutusohjelman pääaineen alaan syvällinen tuntemus sekä valmiudet ymmärtää oman alansa haasteet käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön ja etiikan näkökulmasta;
2) Taito analysoida ja ratkaista ongelmia: antaa edellytykset toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä myös kansainvälisessä ympäristössä,
3) Tieteellinen ajattelukyky: valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien itsenäiseen soveltamiseen;
4) antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen;
5) antaa riittävät kieli- ja viestintätaidot, jotka mahdollistavat oman alan tieteellisen kehityksen seuraamisen ja teknillistieteelliseen keskusteluun osallistumisen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntijuutta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin.

8 d § Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen tavoitteet

Arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin johtavan koulutuksen tavoitteena on

1) maisteriohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;
2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;
3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön, kestävän kehityksen ja etiikan näkökulmasta;
4) valmiudet itsenäisesti ja yhteistyössä hoitaa vaativia oman alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviä myös kansainvälisessä ympäristössä;
5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön;
6) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Lisäksi arkkitehdin tutkinnon tulee täyttää vähintään EU-direktiivin 2005/36/EY (7.9.2005) mukaiset vaatimukset.

9 § Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus ja rakenne

Ylempiin korkeakoulututkintoihin sovelletaan tässä ja 9a-9e §:issä annettuja määräyksiä, jollei jäljempänä 11 §:ssä muuta määrätä.

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet, joiden yhteislaajuus on 120 opintopistettä:

  • Pääaine- tai koulutusohjelmaopinnot
  • Opinnäyte sekä kypsyysnäyte
  • Vapaaehtoinen tai pakollinen sivuaine
  • Vapaasti valittavat tai vaihtoehtoiset opinnot

Tutkintoon kuuluu vähintään 60 opintopistettä tasoltaan syventäviä opintoja mukaan lukien 30 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Opinnäytteen laajuudesta voidaan poiketa vain erillispäätöksellä sen mukaan kuin jäljempänä 18§:ssä määrätään. Vapaasti valittavista tai vaihtoehtoisista opinnoista voi muodostua opiskelijalle toinen sivuaine.

Opetus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.

Erityisen pätevyyden antavien tutkintojen opintokokonaisuudet voivat poiketa edellä mainitusta siten kuin niistä erikseen säädetään.

Jos opiskelija ei ole osoittanut kielitaitoa alemmassa tutkinnossa, hänen tulee osoittaa se ylemmässä tutkinnossa siten kuin kielitaidon osoittamisesta jäljempänä määrätään.

Ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua. Harjoittelun sisällöstä ja laajuudesta määrätään opetussuunnitelmassa.

Ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä kansainvälisiä opintoja. Kansainvälisistä opinnoista voi muodostua myös oma sivuaine, joka määritellään opetussuunnitelman yhteydessä.

Alakohtaisissa tutkintorakenteissa määritellään eri opintokokonaisuuksien opintopistemäärät.

Kotimaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyönä toteutettavissa koulutusohjelmissa tai Aalto-yliopiston monialaisissa koulutusohjelmissa voidaan poiketa 9a-9e §:ien mukaisista alakohtaisista tutkintorakenteista.

Jos opiskelija on osoittanut ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvillä opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja, voidaan asianomaista tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Maininnan antamisesta yliopisto antaa erilliset määräykset.

9 a § Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne (31.7.2022 saakka)

Kauppatieteiden maisterin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • Koulutusohjelmaopinnot vähintään 50 opintopistettä, joista vähintään 33 opintopistettä ovat tasoltaan syventäviä opintoja (16.11.2021)
  • Opinnäyte 30 opintopistettä sekä kypsyysnäyte
  • Sivuaine- tai erikoistumisalueopinnot vähintään 24 opintopistettä
  • Vapaasti valittavat tai valinnaiset opinnot 12 opintopistettä

9 a § Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne (1.8.2022 alkaen)

Kauppatieteiden maisterin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • Koulutusohjelmaopinnot 42-60 opintopistettä, joista vähintään 33 opintopistettä ovat tasoltaan syventäviä opintoja
  • Opinnäyte 30 opintopistettä sekä kypsyysnäyte
  • Koulutusohjelman tutkintorakenteeseen voi kuulua pakollinen sivuaine vähintään 18 opintopistettä
  • Vapaasti valittavat tai valinnaiset opinnot 30-36 opintopistettä koulutusohjelmaopintojen ja mahdollisen sivuaineen laajuuden mukaan.

Mikäli ohjelman rakenteeseen kuuluu pakollinen sivuaine, koulutusohjelmaopinnot ovat 42 opintopistettä. Muussa tapauksessa koulutusohjelmaopinnot ovat 54-60 opintopistettä.

(16.11.2021)

9 b § Taiteen maisterin tutkinnon rakenne

Taiteen maisterin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • Pääaine- tai koulutusohjelmaopinnot 60 opintopistettä, jotka ovat tasoltaan syventäviä opintoja
  • Opinnäyte 30 opintopistettä sekä kypsyysnäyte
  • Vapaasti valittavat tai vaihtoehtoiset opinnot 30 opintopistettä

9 c § Taiteen maisterin tutkinnon rakenne kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa

Taiteen maisterin tutkintoon kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • Koulutusohjelmaopinnot 55 opintopistettä, jotka ovat tasoltaan syventäviä opintoja
  • Opinnäyte 30 opintopistettä sekä kypsyysnäyte
  • Opettajan pedagogiset opinnot 35 opintopistettä

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman muuntokoulutukselle voidaan vahvistaa kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman yleisistä tutkintovaatimuksista poikkeavat tutkintovaatimukset.

Muilta osin noudatetaan taiteen maisterin tutkinnon rakenteita koskevia periaatteita.

9 d § Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne

Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • Pääaine 40-65 opintopistettä, joista vähintään 30 opintopistettä on tasoltaan syventäviä opintoja
  • Opinnäyte 30 opintopistettä sekä kypsyysnäyte.
  • Vapaaehtoinen tai pakollinen sivuaine 20-25 opintopistettä
  • Vapaasti valittavat opinnot 25-30 opintopistettä

Koulutusohjelman tutkintorakenteeseen voi kuulua pakollinen sivuaine.

9 e§ Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon rakenne

Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • Pääaine- tai koulutusohjelmaopinnot 60 opintopistettä, jotka ovat tasoltaan syventäviä opintoja
  • Opinnäyte 30 opintopistettä sekä kypsyysnäyte
  • Vapaasti valittavat tai vaihtoehtoiset opinnot 30 opintopistettä

10 § Opinnäyte ylemmässä korkeakoulututkinnossa

Tutkintoon kuuluu opinnäyte.

Opinnäytteeseen sisältyy esittely.

Korkeakoulu nimeää opiskelijalle opinnäytteen valvonnasta vastaavaksi henkilöksi professoreiden urajärjestelmässä olevan yliopiston professorin. Erityisestä syystä opinnäytteen valvonnasta vastaavaksi henkilöksi voidaan dekaanin päätöksellä nimetä myös muu  korkeakoulun akateemiseen henkilökuntaan kuuluva työntekijä, jolla on riittävä akateeminen kelpoisuus ja taidot opinnäytteen valvontaan. (26.10.2021)

Korkeakoulu nimeää opiskelijan opinnäytteelle 1-2 ohjaajaa. Opinnäytteen valvonnasta vastaava professori tai muu henkilö voi toimia myös ohjaajana. Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Taiteiden ja arkkitehtuurin aloilla toisena ohjaajana voi toimia myös muu alan asiantuntija.

Opiskelija voi aloittaa opinnäytteen tekemisen soveltuvassa vaiheessa maisterivaiheen opintojaan sovittuaan opinnäytteen aiheesta valvonnasta vastaavan henkilön kanssa. Kandidaatin tutkinto tulee olla suoritettu ennen opinnäytteen tekemisen aloittamista. Opinnäytteen aihe, valvonnasta vastaava henkilö ja ohjaajat vahvistetaan korkeakoulun päättämien toimintatapojen mukaisesti. (16.11.2021)

Opinnäytteen arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti korkeakoululta.

Opinnäytteen arvostelussa käytetään arvosteluasteikkoa 0(hylätty)/1(välttävä)/2(tyydyttävä)/3(hyvä)/4(kiitettävä)/5(erinomainen), jossa 5 on korkein arvosana (16.11.2021) 

Hyväksytty opinnäyte on julkinen asiakirja. Se on pidettävä sähköisessä muodossa saatavilla yliopistossa. Rehtori tai määräämänsä voi antaa tarkempia määräyksiä opinnäytteestä.

11§ Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavassa lyhyessä maisteriohjelmassa (60 op tai 90 op)

Kansainvälisenä yhteistyönä kaksois- tai yhteisohjelmana järjestettävässä koulutusohjelmassa ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus voi olla 60 tai 90 opintopistettä lukuun ottamatta tutkintoja, jotka ovat lain tai asetuksen mukaan erityisenä kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn ammattiin tai tehtävään.

Laajuudeltaan 60 opintopisteen kokoiseen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu vähintään 30 opintopistettä tasoltaan syventäviä opintoja mukaan lukien 10 - 20 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

Laajuudeltaan 90 opintopisteen kokoiseen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu vähintään 45 opintopistettä tasoltaan syventäviä opintoja mukaan lukien 15 - 30 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

Lyhyessä maisteriohjelmassa suoritettavan tutkinnon laajuus ja rakenne päätetään koulutus-ohjelmakohtaisesti.

Lyhyessä maisteriohjelmassa suoritettaviin tutkintoihin sovelletaan muutoin tämän tutkintosäännön ylempiä korkeakoulututkintoja koskevia määräyksiä.

4 Kielitaitovaatimukset

12 § Kielitaitovaatimukset

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla.

Korkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

13 § Koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi

Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, tulee osoittaa kielitaitonsa siten kuin 13 a-13 c §:issä määrätään.

13 a § Alempi korkeakoulututkinto (31.7.2022 saakka)

Opiskelija osoittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa suomen ja ruotsin kielen taitonsa suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot ja kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään.

Opiskelija osoittaa tekniikan ja taiteiden alojen alemmassa korkeakoulututkinnossa vieraan kielen taidon suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot yhdessä vieraassa kielessä. Opiskelija osoittaa kauppatieteellisen alan alemmassa korkeakoulututkinnossa vieraan kielen taidon suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot englannin kielessä sekä yhdessä toisessa vieraassa kielessä.

13 a § Alempi korkeakoulututkinto (1.8.2022 alkaen)

Opiskelija osoittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa suomen ja ruotsin kielen taitonsa suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot ja kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään.

Opiskelija osoittaa tekniikan ja taiteiden alojen alemmassa korkeakoulututkinnossa vieraan kielen taidon suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot yhdessä vieraassa kielessä. Opiskelija osoittaa kauppatieteellisen alan alemmassa korkeakoulututkinnossa vieraan kielen taidon suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot englannin kielessä.(16.11.2021).

13 b § Ylempi korkeakoulututkinto

Opiskelija, joka ei ole osoittanut kielitaitoa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, tulee osoittaa kielitaitonsa ylemmässä korkeakoulututkinnossa seuraavasti:

Opiskelija osoittaa suomen ja ruotsin kielen taitonsa suorittamalla alemman korkeakoulututkinnon tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot ja kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään.

Opiskelija osoittaa vieraan kielen taitonsa suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot yhdessä vieraassa kielessä.

13 c § Kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava alempaa korkeakoulututkintoa varten kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja 12 § 1 momentin 1 kohdan mukaista suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelijan on kirjoitettava ylempää korkeakoulututkintoa varten kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Kypsyysnäytteen tulee lisäksi osoittaa 12 § 1 momentin 1 kohdan mukaista suomen tai ruotsin kielen taitoa, jollei opiskelija ole jo osoittanut sitä taitoa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Kun opiskelijalta vaaditaan 12 § 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kielitaidon osoittamista hän kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään. Kun opiskelijalta ei vaadita 12 § 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua kielitaitoa hän voi kirjoittaa kypsyysnäytteen tarkastajan ymmärtämällä kielellä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

14 § Koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi

Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, tulee osoittaa kielitaitonsa siten kuin 14 a-14 c §:issä määrätään.

14 a § Alempi korkeakoulututkinto (31.7.2022 saakka)

Opiskelija suorittaa tutkintoonsa opintopisteiltään vastaavan laajuiset viestinnän ja kielen opinnot kuin vastaavassa koulutusohjelmassa opiskelevat koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkieliset opiskelijat suorittavat 12 § 1 momentin 1 kohdan perusteella.

Opiskelija osoittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa vieraan kielen taidon suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot tekniikan ja taiteen alalla yhdessä vieraassa kielessä ja kauppatieteellisellä alalla englannin kielessä sekä yhdessä toisessa vieraassa kielessä.

14 a § Alempi korkeakoulututkinto (1.8.2022 alkaen)

Opiskelija suorittaa tutkintoonsa opintopisteiltään vastaavan laajuiset viestinnän ja kielen opinnot kuin vastaavassa koulutusohjelmassa opiskelevat koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkieliset opiskelijat suorittavat 12 § 1 momentin 1 kohdan perusteella.

Opiskelija osoittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa vieraan kielen taidon suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset viestinnän ja kielen opinnot tekniikan ja taiteiden alalla yhdessä vieraassa kielessä ja kauppatieteellisellä alalla englannin kielessä (16.11.2021).

14 b § Ylempi korkeakoulututkinto

Opiskelija, joka ei ole osoittanut kielitaitoa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, tulee osoittaa kielitaitonsa ylemmässä korkeakoulututkinnossa seuraavasti:

Opiskelija joko osoittaa vieraan kielen taitonsa suorittamalla tutkintovaatimusten mukaiset 3 opintopisteen laajuiset viestinnän ja kielen opinnot yhdessä vieraassa kielessä tai hän suorittaa opintopisteiltään vastaavan laajuiset kieliopinnot suomen tai ruotsin kielessä.

14 c § Kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava alempaa korkeakoulututkintoa varten kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan.

Opiskelijan on kirjoitettava ylempää korkeakoulututkintoa varten kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan.

Opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen tarkastajan ymmärtämällä kielellä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

15 § Kielitaitovaatimuksista vapauttaminen

Opiskelijan, joka on vapautettu erityisestä syystä edellä mainituista kielitaitovaatimuksista kokonaan tai osittain, tulee suorittaa tutkintoonsa opintopisteillä mitattuna vapautetun osuuden laajuutta vastaavat muut viestinnän ja kielen opinnot.

5 Lukuvuosimaksullinen koulutus

16 § Lukuvuosimaksullinen koulutus

Lukuvuosimaksu peritään kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta Euroopan talousalueen ja Sveitsin ulkopuolelta tulevan valtion kansalaiselta yliopistolaissa säädetyin poikkeuksin. Lukuvuosimaksu koskee opiskeluoikeutta 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen.

Yliopistolla tulee olla yliopistolain edellyttämä apurahajärjestelmä lukuvuosimaksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.

6 Erinäisiä säännöksiä

17 § Opiskelijavaihdon periaatteet

Edellä 6 ja 9 § määritellyt kansainväliset opinnot voidaan toteuttaa kansainvälisenä opiskelijavaihtona. Rehtori tai määräämänsä henkilö antaa tarkemmat ohjeet opiskelijavaihdon toteuttamisen periaatteista.

18 § Opinnäytteen laajuudesta poikkeaminen ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutusohjelmassa (120 op)

Opinnäyte voi olla laajuudeltaan 20 tai 40 opintopistettä 1.8.2022 alkaen sellaisessa 120 opintopisteen laajuisessa ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutusohjelmassa, joka valitaan yliopiston opinnäytteen laajuutta koskevaan määräaikaiseen kokeiluun.

7 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2021. Tutkintosäännön 18§:n mukainen päätös määräaikaiseen kokeiluun valittavista koulutusohjelmista voidaan kuitenkin tehdä ennen tutkintosäännön voimaantuloa.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa aloitetuttujen alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteiden arvosteluun sovelletaan tämän tutkintosäännön voimaantullessa voimassa olleita arvosteluasteikkoja 31.7.2022 saakka. Poissaolevaksi lukuvuonna 2021-2022 ilmoittautunut opiskelija voi saada hakemuksesta pidennystä arvosteluasteikkoja koskevaan siirtymäaikaan poissaolon keston verran, jos opiskelija on aloittanut opinnäytteen tekemisen ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa suoritettujen opintojen vanhentumiseen sovelletaan tämän tutkintosäännön voimaantullessa voimassa olleiden tutkintosääntöjen säännöksiä opintojen vanhentumisesta.

Tutkintoa koskevan maininnan antamiseen sovelletaan tämän tutkintosäännön voimaantullessa voimassa olleiden tutkintosääntöjen säännöksiä kunnes yliopisto on antanut 6 ja 9§:ien mukaiset erilliset määräykset maininnan antamisesta.

Muutokset ja niiden soveltaminen

(AAK 5/26.10.2021) Muutos näiden sääntöjen 10§:ään tulee voimaan 26.10.2021 lukien.

(AAK 6/16.11.2021) Muutokset, joilla näiden sääntöjen 6a, 6b, 6c, 6e, 9a, 13a ja 14 a §:iä muutetaan, tulevat voimaan 1.8.2022 alkaen.
Muutetuissa kohdissa mainituista tutkinnoista vastaavat korkeakoulut määräävät kukin omista siirtymäjärjestelyistään.

(AAK 6/16.11.2021) Muutokset, joilla näiden sääntöjen 6,7,9 ja 10 §:iä muutetaan, tulevat voimaan 1.12.2021 alkaen.

(AAK 2/5.4.2022) Muutos näiden sääntöjen 16.11.2021 muutettuun 6a §:ään tulee voimaan 1.8.2022 alkaen.