Vararehtori Antti Ahlava kutsui Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunnan keskustelemaan pysäköintiin tulevista muutoksista. Tilaisuus oli toinen yleinen keskustelutilaisuus ja asiaa on käsitelty aikaisemmin muun muassa YT-neuvottelukunnassa ja Professorineuvoston työvaliokunnassa. Ensimmäinen keskustelutilaisuus pidettiin 5.2.2018.

Autojen pysäköintiin on kaivattu monenlaisia muutoksia, sillä Aalto-yliopisto tavoittelee mahdollisuuksia parantaa pysäköinnin käyttökokemusta samalla pitäen huolta, että maankäyttö on tehokasta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Kehittyvä kampusympäristömme vaatii modernia otetta myös pysäköinnin osalta.

Pysäköintimaksut ja pysäköinnin valvonta
Eniten kysymyksiä herätti autopysäköinnin maksullisuus, mutta myös pysäköinnin valvonnan tekninen toteutus nousi esiin keskusteluissa. Ideologista taustaa pysäköintimaksuille ei ole, vaan kysymyksessä on pikemminkin se, että miten jatkossa katetaan osa autopysäköinnin kustannuksista.

Yliopisto subventoi autojen pysäköintimaksut nykyään kokonaisuudessaan, kun taas muita liikkumismuotoja ei subventoida. Maksun määrä pohjautuu kustannuslaskelmiin, joiden perusteella selvitetään mikä on kohtuullinen yliopiston osuus pysäköintimaksuista ja mikä toisaalta olisi kohtuullinen osuus käyttäjille.

Pysäköintisovelluksen käyttäminen tarjoaisi mahdollisuuden veloittaa vain käytöstä sekä ottaa käyttöön kysyntään ja saatavuuteen perustuvan tariffin kiinteän maksun sijaan. Kehitteillä on verkkosovellus Otapark, jonka avulla pysäköintipaikka on helpompi paikantaa ja ottaa käyttöön. Samaan aikaan yliopisto saa reaaliaikaista tietoa paikkojen kysynnästä ja tarjonnasta, jolloin voidaan myös välttyä uusien kalliiden ja turhien pysäköintipaikkojen rakentamiselta. Säästyneet varat voidaan siten käyttää opetukseen ja tutkimukseen.

Kampusalueen tiivistyessä uusia rakennuksia rakennetaan nykyisille maantasoon rakennetuille pysäköintialueille, jolloin meidän pitää rakentaa korvaavat ja uuden rakentamisen vaatimat pysäköintipaikat pysäköintilaitoksiin, joiden rakentaminen on kalliimpaa kuin aiemmin rakennettujen maantasopaikkojen rakentaminen. esim Väreen, Kauppakorkeakoulun, A Blocin ja Aalto Studiosin rakentamisen alta häviää 500 pysäköintipaikkaa.

Muutoksen aikataulu ja pilotti
Pysäköinnin maksullisuudesta ei ole vielä tehty päätöstä. Yksityiskohtaisemmat linjaukset tehdään periaatepäätöksen jälkeen. Linjauksista keskustellaan henkilöstön edustajien kanssa. Aikataulu tarkentuu vasta periaatepäätöksen jälkeen. Muutos tapahtuu joka tapauksessa samaan aikaan Espoon kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen ja VTT:n kanssa. ACRE käy tällä hetkellä läpi autopysäköinnin erilaisia kustannusskenaarioita.

Muutos astuisi voimaan asteittain. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään opastusta ja opasteita, ja samalla käynnistetään pieni käyttäjille maksuton pilotti. Pilotti on sitten mahdollista laajentaa koskemaan koko kampusta, edelleen maksuttomana käyttäjille. Pilotit ovat tärkeitä kokemusten keräämisen kannalta ja näiden perusteella voidaan pohtia myös pysäköinnin kustannusrakennetta.

Käy kokeilemassa Otapark-pysäköintisovellusta ja anna palautetta: otapark.fi

Keskustelutilaisuudessa esitetty materiaali: Smart Car Parking Seminar 2


Keskustelussa nousseita kysymyksiä ja vastauksia (päivittyvä):

Onko pohdittu, voisiko olla myös maksuttomia paikkoja maksullisten paikkojen ohella?
V: On mietitty, että voisi olla erilaisia tariffialueita. Se on yksi mahdollisuus.

Jos mennään webbipohjaiseen valvontaan, niin millä se hoidetaan?
V: Espoon kaupungilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla tiedetään, onko kyseinen rekisterinumero maksanut vai ei. Espoon kaupungin pysäköinninvalvonnan kanssa on neuvoteltu mahdollisuudesta ottaa käyttöön järjestelmä, jossa pysäköinninvalvoja voi tarkistaa rekisterinumeron perusteella onko pysäköintimaksu suoritettu.

Entä jos on useampi auto?
V: Otaparkin versiossa ajatuksena on se, että voisi laittaa useamman rekisterinumeron rekisteriin.

Jos ei voi käyttää kännykkää ajaessaan, niin miten voi webbiä hyödyntää paikan etsimiseen?
V: Sovellus tarjoaa karttakuvan, jota voisi katsoa ihan koskematta. Siinä näytetään väreillä pysäköintialuekohtaista tietoa, mutta ei pysäköintipaikkakohtaista tietoa. Pysäköinti onnistuisi painamalla ”start”-nappia ja lopettaminen painamalla ”stop”-nappia.

Jos ei ole joka päivä autoa, niin miten hinnoittelu tähän reagoi?
V: Tähän esimerkiksi tarramerkintä ei sovellu, jolloin olisi siirryttävä käyttämään älykkäämpää pysäköintiä.

Kuinka paljon pysäköintimahdollisuuksia on tarjolla jatkossa?
V: Uusissa kaavamuutoksissa pysäköintinormi on muutettu 1/90 tai 1/120:sta 1/200:aan, mikä mahdollistaa vähäisemmän pysäköintipaikkojen rakentamisen, mutta Espoon kaupungin kanssa on sovittu määrätyistä toimenpiteistä. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tulee seurata, jotta pysäköintipaikkoja voidaan rakentaa tarvetta vastaavaksi. Yliopiston tarkoituksena ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista investoida ylimääräisiin pysäköintipaikkoihin.

Miten GDPR:n (Europan tietosuoja-asetus) vaatimukset otetaan huomioon? 
V: Pysäköintisovelluksella ei seurata eikä rekisteröidä mitään tarpeettomia tietoja.

Voidaanko varmistaa, että myöhemmin kampukselle saapuville riittää paikkoja?
V: Tavoitteena on, että paikkoja on tarpeeksi.

Onko mahdollista, että esimerkiksi vierailijat käyttäisivät Easyparkia tai Parkmania?
V: Teknisesti kyllä, mutta kysymys on silloin siitä, että halutaanko antaa puolet pysäköintimaksuista kolmannelle osapuolelle, jos tavoitteena on rakentaa järkevä kustannusmalli. Otapark-sovellus myös ohjaa kävijää pysäköimään vapaaseen paikkaan kohderakennuksen luo. Käyttämällä Easyparkkia tai Parkmania tämä ei onnistu eikä myöskään pystytä seuraamaan käyttöastetta.

Miten on otettu huomioon vyöhykehinnat? Entä kaupalliset toimijat? Ovatko he mukana muutoksessa?
V: Kauppiaat maksavat osan paikoista, jotta saavat asiakkailleen maksuttomia paikkoja. Esimerkiksi A Blocin yhteyteen tulee joitakin lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja, jotka on tarkoitettu kauppojen asiakkaille.

Kameratunnistus olisi parempi vaihtoehto, kännykkä taas ei ole mitenkään moderni käyttöliittymä.
V: Hahmotunnistusta on saatavilla ja sen soveltuvuutta on testattu, mutta se ei ole vielä luotettavalla tasolla. Lisäksi haluamme antaa enemmän ohjaksia käyttäjille. Haluamme olla edelläkävijöitä, mutta emme samalla voi ottaa käyttöön kallista kokeellista pysäköinninvalvontaa.

Jos sähköautot lyövät itsensä läpi, onko valmiuksia tarvittavaan infraan latauspisteiden suhteen?
V: Ei ole mahdotonta lisätä valmiutta ja nämä voidaan myös liittää pysäköintisovellukseen, niin että latauspisteellinen paikka voidaan hinnoitella myös eri tavalla. Latauspisteiden lukumäärä on vielä auki.

Milloin kevytpilotti on tarkoitus aloittaa?
V: Valmius olisi aloittaa hyvinkin pian, ehkä jo kesällä.

Voitaisiinko lisää parkkitilaa rakentaa maan alle?
V: Otaniemessä on sekä kalliota että savimaata. Kallion louhiminen on haastavaa, joten yksittäisen parkkipaikan kustannus nousisi merkittävästi. Savimaahan taas pitäisi rakentaa kaukalo parkkitunnelin suojaksi, jotta saadaan pidettyä vesi poissa. Pitäisi siis hyödyntää jo olemassa olevia onkaloita, mutta näiden muuntaminen parkkipaikoiksi ei toistaiseksi ole kannattavaa.